Ministeri Henna Virkkusen mukaan koulutusvienti on mahdollisuus synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Virkkusen mukaan Suomessa on osaavat opettajat ja olemassa oleva infrastruktuuri, jota kannattaa hyödyntää.
– Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta koulutuksesta, joka perustuu opetushenkilöstön korkeaan osaamiseen ja vapauteen kehittää omaa työtään. Koulutuksessa on Suomen tulevaisuus myös taloudellisessa mielessä, kunhan koulutusviennin edestä saadaan raivattua omat lainsäädännölliset ja toiminnalliset esteet, toteaa Virkkunen.
Virkkusen mukaan tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämiseksi esitetty 60.000 opiskelijan tavoite vuoteen 2025 mennessä on oikeansuuntainen. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tuoman taloudellisen potentiaalin arvioidaan olevan satoja miljoonia Suomen kansantaloudelle.
Koulutusviennin toimenpideohjelma luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) maanantaina 4. marraskuuta. Selvitysryhmä esittää seitsemän kohdan toimenpideohjelmaa koulutusviennin edistämiseksi.
Koulutuksen laadunhallinta ja oppiminen nostetaan keskiöön, Suomeen rekrytoidaan lisää motivoituneita opiskelijoita, lainsäädännölliset esteet poistetaan ja koulutusviennistä tehdään kannattavaa liiketoimintaa.
Koulutusviennillä tuetaan kehityspolitiikkaa ja vahvistetaan myönteistä Suomi-maakuvaa. Toimenpideohjelman seurantaa varten perustettaisiin arvovaltainen arviointi- ja kehitysryhmä.
Ministeri Kiurun mukaan Suomen koulutukseen liittyvä osaaminen on kaikilla mittareilla maailman huippua. On tärkeää, että Suomessa kyetään nyt muuttamaan tämän osaaminen myös vienniksi. Tästä hyötyvät niin koulutusjärjestelmiään kehittävät maat, kuin Suomi ja suomalaisen koulutuksen kehitys.
– Suomessa tarvitaan nyt uutta valoa ja ajattelua, miten talouskasvua voidaan luoda. Tarvitsemme uusia tukijalkoja. On monella tavalla arvokasta, jos voimme saada taloudellista hyötyä Suomelle samalla kun jaamme, mitä olemme oppineet hyvinvointivaltion koulutusjärjestelmästä ja sen rakentamisesta.
Lisää ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita
Suomalaisilla oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on hyvät edellytykset kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Tavoitteena on, että vuonna 2025 suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tutkintoa suorittavia ulkomaisia opiskelijoita vähintään 60 000. Nykyisin heitä on noin 20 000.
Selvitysryhmä ehdottaa, että Euroopan talousalueeseen kuulumattomien valtioiden kansalaisille korkeakoulututkintoon johtava koulutus olisi maksullista, kun se järjestetään muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä.
Korkeakoulujen vieraalla kielellä järjestämä tutkintokoulutus olisi kuitenkin maksutonta suomalaisille ja muille Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Kotimaisilla kielillä järjestetty tutkintokoulutus olisi kaikille opiskelijoille maksutonta
Selvitysryhmä ehdottaa myös, että korkeakoulu voisi järjestää opiskelijaryhmille maksullista tilauskoulutusta, ja että korkeakoulut voisivat periä lukukausimaksuja ulkomailla toteutettavassa ensimmäisen ja toisen syklin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Korkeakoulu voisi järjestää Suomessa maksuttomana tarjottavaa koulutusta ulkomailla maksullisena.
Kehitysmaille stipendejä
Selvitysryhmä ehdottaa, että kehitysyhteistyövaroista rahoitettaisiin kehitysmaista tuleville opiskelijoille stipendejä, jotka kattaisivat ainakin osittain lukukausimaksun. Apurahaohjelma tulisi kohdentaa köyhimmille kehitysmaille ja Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisista yhteistyömaista tuleville opiskelijoille.
Selvitysryhmä ehdottaa, että koulutusvientiä varten perustettaviin yrityksiin ja vastaaviin organisaatioihin hankitaan kansainvälisen palveluliiketoiminnan osaamista. Julkisen koulujärjestelmän ja huomattavia investointeja vaativan vientiliiketoiminnan rajapintaan on luotava uudenlaisia toimintamalleja, jotka houkuttelevat myös yksityistä pääomaa mukaan.
Koulutusviennin edistämisessä tulisi tehokkaasti hyödyntää myös CIMO:n asiantuntemusta sekä suomalaisten korkeakoulujen kotimaisia ja kansainvälisiä alumneja. Team Finland -toimijoiden läsnäoloa kohdemaissa on hyödynnettävä. Tämän lisäksi koulutusvientiliiketoiminnan edellytyksiä voidaan edistää alueiden ja kaupunkien yhteistyöllä, tutkimusrahoittajien, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyöllä.