Koulunkäyntiavusta (läxhjälp) on Ruotsissa määrä tulla oppimiserojen tasaaja ja tasa-arvoisen koulunkäynnin yksi esimerkki. Sen on määrä myös kohentaa oppilaiden heikentyneitä oppimistuloksia ja kuiluja koulujen sisällä.
Kuvaavaa on, että Ruotsin porvarillinen hallitusallianssi lupasi koulunkäyntiapuun 24 miljoonaa kruunua eli runsaat 2,7 miljoonaa euroa. Pysyäkseen tasa-arvon kelkassa oppositiossa olevat sosialidemokraatit pistivät kerralla paremmaksi ja ehdottivat tarkoitukseen 116 miljoonan euron satsausta.
Koulunkäyntiavusta on kuitenkin tulossa – ja on osin jo tullutkin – melkoinen ansaintakeino palveluja tarjoavalle alalle. Valtio panostaa oppimiseen ja palveluja tarvitsevat perheet saavat esimerkiksi verotuksen kautta huojennusta maksuihin.
Jotta tasa-arvo toteutuisi kirjaimellisesti, koulunkäyntiapua saa jokainen oppilas. Svenska Dagbladet kertoo kuitenkin naapurimaa Norjan esimerkkiä käyttäen, ettei ehdotus välttämättä tällaisenaan toimi.
Kun koulunkäyntiavusta tuli Norjassa syksyllä 2010 pakollista, vaikutukset olivat täysin päinvastaiset kuin oli toivottu. Oppimistulokset toki kansallisissa kokeissa nousivat jonkin verran, mutta se ei koskenut niitä oppilaita, joiden oppimistulokset olivat jo ennestään alhaiset. Koulunkäyntiapu nostikin muiden oppilaiden tuloksia.
Syitä oli parikin. Monet koulut järjestivät pakollisen ylimääräisen opetuksen sellaiseen aikaan, jolloin se oli mahdollisimman monen oppilaan saavutettavissa eikä leimaisi vain tiettyjä oppilaita. Kun ylimääräistä opetusta oli jakamassa suuri oppilasmäärä, resurssit eivät riittäneetkään niiden opettamiseen, jotka apua olisivat eniten tarvinneet.
Toisaalta opettajat eivät aina olleet riittävän hyvin koulutettuja pedagogeja, koska heidän käyttämisensä tuli kouluille halvemmaksi.