Kouluruokailusuositusten mukainen koululounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä ja leipärasvasta ja kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmanneksen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksen mukaan kaikki kouluruokaan kuuluvat aterianosat valitsi joka päivä vain seitsemän prosenttia kuudesluokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista sekä vieläkin harvempi kahdeksasluokkalainen: vain neljä prosenttia tytöistä ja kahdeksan prosenttia pojista.
Salaattia kertoi ottavansa päivittäin noin puolet kuudesluokkalaisista. Kahdeksasluokkalaisista tytöistä salaattia kertoi valitsevansa päivittäin runsas kolmannes ja pojista vajaa kolmannes.
Tutkimukseen arvottiin mukaan 20 kuntaa. Jokaisesta kunnasta tutkimukseen osallistui joko yksi yhtenäiskoulu tai yksi ala- ja yksi yläkoulu. Tutkimuskoulujen kuudensien ja kahdeksansien luokkien oppilailta kysyttiin koululounaan syömisestä sekä eri aterianosien ja elintarvikkeiden valinnasta. Tutkimukseen vastasi 2941 oppilasta.
Suurin osa osallistui koululounaalle
Koululounaalle osallistuttiin melko hyvin, sillä lähes 90 prosenttia kaikista kuudes- ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi osallistuneensa ruokailuun joka arkipäivä. Tavallisimmin lounas jäi väliin siksi, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta.
Koululounaan syöminen oli yhteydessä myös muiden aterioiden syömiseen: harvemmin koululounaan syöneet oppilaat söivät myös muita aterioita harvemmin.
Annosten valokuvaus vahvisti kyselylomakkeiden antamaa viestiä; vain murto-osa valokuvatuista kuudes- ja kahdeksasluokkalaisista oli tutkimuspäivinä ottanut täysin kouluruokailusuosituksen mukaisen aterian. Pääruokaa oli otettu useimmiten. Annoksesta puuttui yleisimmin maito/piimä, salaatti/tuorepala ja/tai leipä.
Suosituimmat välipalat kuudesluokkalaisilla olivat välipalapatukat, hedelmät (erityisesti tytöillä) ja leipä. Kahdeksasluokkalaiset söivät välipalana edellisten lisäksi karkkia tai suklaata.
Pojat söivät kasviksia harvemmin kuin tytöt. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset söivät kasviksia harvemmin kuin kuudesluokkalaiset.
– Lapsia ja nuoria tulee kannustaa monipuoliseen kasvisten käyttöön, sillä lapsena omaksutut ruokavalinnat säilyvät pitkälti aikuisikään. Toimiva keino lisätä kasvisten käyttöä on tarjota salaatti erikseen valittavina osina, kuten porkkanaraasteena, salaatinlehtinä, viipaloituina kurkkuina ja tomaatteina. Kasvisten käyttöä voivat myös lisätä lämpimien kasvisten tarjoaminen ja salaattiastioiden sijainti linjaston alkupäässä, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo THL:stä.