Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Turun yliopiston tekemässä tutkimuksessa lähes 5 000 vastaajasta 85 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Noin 40 prosentille vastaajista on aiheutunut terveydellistä haittaa sisäilmatekijöistä. Eniten haittoja on 1960–1980-lukujen rakennuksissa työskentelevillä.
Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkittiin koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja oireilua. Tutkimuksessa kysyttiin tietoja myös työpaikkarakennuksesta ja sen kunnosta sekä iästä.
– Tutkimus sekä vahvisti aiempia tietoja sisäilmaongelmista että paljasti kasvatus- ja koulutusalan henkilöstöllä niin vakavia ja mittavia uusia terveyshaittoja, että rakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen tarvitaan kiireellisesti laaja, pitkäkestoinen ja valtakunnallinen ohjelma. Ohjelmaa pitäisi rahoittaa vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Professori Tuula Putus Turun yliopistosta sanoo tutkimuksen olevan merkittävä sen aineiston valtakunnallisen kattavuuden vuoksi.
– Tärkeimmät tulokset ovat opettajien ääniongelmien yleisyys, neurologiset oireet, yleisoireet, infektiosairaudet ja uutena löydöksenä useiden kroonisten autoimmuunisairauksien ja työkyvyn menetyksen riski sisäilman mikrobialtistuksessa, Putus kertoo.
Yli puolet tutkimukseen vastanneista opettajista ja esimiehistä raportoi, että työtiloissa on haittatekijöitä. Sisäilmaolot ovat heikot koko alalla uusinta rakennuskantaa lukuun ottamatta. Jopa yli puolet vastanneista kokee viikoittain tai päivittäin haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta sekä melkein 60 prosenttia melusta.
Joka kolmannen terveydentila huonontunut vuodessa
Sisäilmatekijöistä oli aiheutunut noin joka kolmannelle vastaajalle viihtyvyyshaittaa ja noin 40 prosentille terveydellistä haittaa. Joka kolmannen vastaajan terveydentila on huonontunut viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Esimerkiksi peruskoulussa ja esiopetuksessa joka viides tutkimuksen vastannut oli vaihtanut työtä tai työpistettä sisäilmaongelmien vuoksi.
Opettajilla ja esimiehillä on tutkimuksen mukaan selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Selvä yhteys oli homealtistumisen keston ja astman välillä. Kroonisen bronkiitin yhteys homeen hajuun oli erittäin vahva.
Tutkimuksessa selvisi, että terveydentilan huonontumisen riski oli kymmenkertainen niillä, jotka altistuvat homeen hajulle päivittäin verrattuna niihin, jotka eivät altistu homeelle lainkaan.
Lähes yhtä vahva yhteys oli viemärin hajulle altistumisen ja terveydentilan heikentymisen välillä.
Vain vajaa 30 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee jaksavansa nykyisessä työssään erittäin todennäköisesti eläkeikään asti.