Opas on laadittu opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) toimeksiannosta.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keväällä 2018 varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä korkeakoulujen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kehittävän laajan toimenpideohjelman. Ohjelman toteuttamiseen varataan viisi miljoonaa euroa.
– Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava koskemattomuus, turvallisuus ja mahdollisuus kasvaa omana itsenään, suojassa häirinnältä ja hyväksikäytöltä. #metoo-ilmiön myötä esille tulleet tapaukset osoittavat, että lasten ja nuorten suojelemiseksi on tehtävä enemmän. Kaikkein vakavinta on se, ettei lasten ja nuorten hätään ole aina suhtauduttu vakavasti, ei ole uskottu eikä puututtu, Grahn-Laasonen sanoo.
Hän korostaa, että koulutuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa, että oppimisympäristö on turvallinen kaikille lapsille ja nuorille.
– Opas kouluille sekä koulujen turvallisuuskulttuuria kehittävä laaja toimintaohjelma resursseineen tuovat työkaluja ja tukea koulutuksenjärjestäjille, rehtoreille ja opettajille ennaltaehkäistä ja puuttua ongelmiin. Tehtävä on yhteinen, toimitaan yhdessä, ministeri vetoaa.
Oppilaitoksilla on yksiselitteinen lain tuoma velvoite ehkäistä ennalta seksuaalista häirintää ja puuttua siihen. Julkisuudessa esillä olleet tapaukset ja kouluterveyskyselyt paljastavat, että seksuaalista häirintää kuitenkin esiintyy eikä esiin tulleisiin tilanteisiin ole aina puututtu asianmukaisesti.
Kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä on ollut vuodesta 2003 velvollisuus laatia suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Myös tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen häirinnän ja edellyttää puuttumaan siihen. Terveydenhuoltolaki puolestaan velvoittaa tarkastamaan kolmen vuoden välein koulujen ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin. Tarkastus kattaa myös seksuaalisen häirinnän ja siihen liittyvät toimintatavat.
Silti lukioista 21 prosentilla ja ammatillisen koulutuksen toimipisteistä 18 prosentilla ei ole kirjattua käytäntöä tai menettelytapaa seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi tai siihen puuttumiseksi. Peruskouluissa vastaava luku on 12 prosenttia.