Hyvinvointiala HALIn mukaan kotitalousvähennyksellä pitäisi edistää työllisyyttä ja tukea erityisesti vanhusten kotona pärjäämistä sekä helpottaa lapsiperheiden arkea.
Keskimääräinen kotitalousvähennys on tällä hetkellä noin tuhat euroa.
– Julkisen talouden näkökulmasta valtion kannattaisi nostaa vähennyksen kokonaismäärää ja – osuutta ainakin vanhusten ja lapsiperheiden tilaamissa palveluissa. Rahat tulevat valtiolle takaisin moninkertaisena julkisten palvelujen käyttöön kohdistuvan paineen vähentyessä, sanoo Hyvinvointialan johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki.
HALI ehdottaa, että verovähennyksen kokonaismäärää korotettaisiin vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja lapsiperheiden kohdalla 4[nbsp]000 euroon ja työkorvausprosentti nostettaisiin 60 prosenttiin.
Närkin mukaan se olisi kannattavampi vaihtoehto, kuin laittaa vähennystä kiristämällä säästyvä pieni summa johonkin julkisia menoja lisäävään kohteeseen.
– Kotitalousvähennysjärjestelmää kehittämällä siitä saataisiin tehokas yhteiskunnallinen keino tukea vanhuksia ja lapsiperheitä. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee olemaan vuonna 2030 jo yli 800[nbsp]000. Tästä ikäryhmästä vuonna 2016 kotitalousvähennystä käytti vain vajaat 30[nbsp]000 henkilöä, Närkki muistuttaa.
Vähennystä käyttävä asiakaskunta käyttää usein jo jotakin sosiaali- ja terveyspalvelua ja on siten palveluohjauksen piirissä. Kotitalousvähennyksestä tiedottamisen olisi oltava osa palveluohjausta.
– Kotitalousvähennyksen piiriin luettavan palveluvalikoiman on vastattava vanhusten ja lapsiperheiden arjessa tarvitsemia palveluita. Tämä edellyttää, että nykyistä valikoimaa laajennetaan eräillä terveys- ja kuntoutuspalveluilla.