Osa kotitalouksien säästöistä voi alkaa purkautua kulutukseen, ilmenee Lähitapiolan Arjen katsaus-kyselystä.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2025 loka–joulukuussa 3,3 prosenttia. Suomen Pankki kertoi, että suomalaisilla oli helmikuun 2026 lopussa ennätykselliset 116 miljardia euroa talletuksia. Myös kotitalouksien osake- ja rahastosijoitukset olivat vuoden 2025 lopussa kaikkien aikojen suurimmat.
Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamassa kyselyssä joka kolmas suomalainen (31 prosenttia) kertoo säästäneensä viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän rahaa kuin aiemmin. Aiempaa enemmän säästäneistä 45 prosenttia aikoo käyttää säästöjään lähivuosina, 30 prosenttia ei aio käyttää niitä lähivuosina ja 24 prosenttia ei vielä osaa sanoa. Kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista, ja sen vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä.
– Kantansa muodostaneista kotitalouksista jopa 60 prosenttia aikoo käyttää säästöjään lähivuosina, mikä kertoo, että osa puskureista voi alkaa purkautua kulutukseen, jos energiashokki jää lyhyeksi ja työmarkkinat viimein piristyvät. Kuluttajilla on siis uutta kuivaa ruutia, mutta epävarmuus lykkää päätöksiä, Lähitapiolan varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Naiset aikovat käyttää säästöjään
Arjen katsaus -kyselyssä lähes sama osuus miehistä (33 prosenttia) kuin naisista (30 prosenttia) kertoi säästäneensä viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin aiemmin. Säästöjen käyttöaikeissa ero on kuitenkin selvä, sillä aiempaa enemmän säästäneistä naisista 52 prosenttia aikoo käyttää säästöjään lähivuosina. Miehistä näin aikoo tehdä 39 prosenttia.
– Sukupuolten välinen ero ei tässä aineistossa näy niinkään siinä, kuinka moni on säästänyt enemmän, vaan siinä, millaista säästäminen on ollut. Naisilla korostuvat huoli heikosta talous‑ ja työllisyystilanteesta sekä julkisen turvaverkon kantokyvystä, mikä viittaa siihen, että säästöjä on kerätty ennen kaikkea puskuriksi ja konkreettisiin tarpeisiin, Nummiaro sanoo.
– Se, että naiset aikovat miehiä useammin käyttää säästöjä lähivuosina, voi kertoa siitä, että epävarmuuden odotetaan hellittävän ja varautumistavoitteet alkavat vähitellen täyttyä, hän jatkaa.
Yleisimmiksi syiksi aiempaa suurempaan säästämiseen nousevat kokemus siitä, että liika kuluttaminen on turhaa tai vastuutonta (46 prosenttia), muutokset työ- tai perhetilanteessa (31 prosenttia), pelko tulevista leikkauksista julkiseen turvaverkkoon (31 prosenttia) ja huoli omasta taloustilanteesta, kuten työttömyydestä tai lomautuksesta (28 prosenttia). Lähes joka viides (20 prosenttia) kertoo säästäneensä enemmän jo tehtyjen työttömyys- ja sosiaaliturvaleikkausten vuoksi.