Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ehdottaa, että lievän eläinsuojelurikoksen rangaistusmaksimi nostetaan kuudeksi kuukaudeksi vankeutta. Poliisi saisi tällöin valtuuden suorittaa kotietsinnän epäillessään eläintenpitokiellon rikkomista. Tällä hetkellä sekä eläinsuojelurikkomuksen että lievän eläinsuojelurikoksen maksimirangaistus on sakkorangaistus.
Rikoslakia oli SEY:n mielestä lisäksi muutettava siten, että eläintenpitokielto koskee kaikkia samassa kotitaloudessa asuvia.
– Eläintenpitokielto on tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi, jotta sama henkilö ei toistuvasti aiheuttaisi eläimille vakavaa pahoinvointia. Käytännössä jopa törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomitut henkilöt voivat kuitenkin kenenkään estämättä jatkaa eläinten pitoa, sillä kiellon noudattamista ei valvota käytännössä lainkaan. Keskeinen syy tähän löytyy rikoslaista, jota pitäisi nyt muuttaa, vaatii SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli tiedotteessa.
Hänen mielestään se, että eläintenpitokiellon rikkomisesta seuraava maksimirangaistus on vain sakkoa, kertoo jälleen kerran siitä, että yhteiskunta ei vieläkään suhtaudu eläinten suojeluun riittävällä vakavuudella.
– Kotirauha suojaa tätä nykyä tehokkaasti eläintenpitokiellon rikkojia. Ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi lain muutoksella, jossa eläintenpitokiellon rikkominen rangaistaisiin lievänä eläinsuojelurikoksena ja lievän eläinsuojelurikoksen maksimirangaistus nostettaisiin kuudeksi kuukaudeksi vankeutta. Tällöin poliisi saisi valtuuden suorittaa kotietsinnän epäillessään eläintenpitokiellon rikkomista. Lain mukaan kotietsinnän saa tehdä vain epäiltäessä rikosta, josta maksimirangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta, Pulli muistuttaa.
Samalla tästä koituisi hänen mukaansa se etu, että lievä eläinsuojelurikos profiloituisi eläinsuojelurikkomusta vakavampana tekona.