Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ei pidä käytännössä mahdollisena, että valtiovarainministeriö olisi loukannut perustuslakia pyytäessään apua asianajotoimisto Hannes Snellmanilta liittyen Kreikan vakuusjärjestelyyn.
– Näillä tiedoilla, mitä julkisuudessa on ollut, niin ei, Koskinen katsoo.
Koskisen mielestä valtiovarainministeriö ei luovuttanut pois julkista valtaa pyytäessään konsultaatioapua asianajotoimistolta.
Hän huomauttaa, että valtiovarainministeriössä on kirjoitettu virkavastuulla olevat esitykset ja tehty tähän liittyvät päätökset.
Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) painotti samaa asiaa tänä aamuna Ylelle. Urpilaisen mukaan virkamiesten laatima luonnos lähetettiin vain kommentoitavaksi asianajotoimistoon.
– Kysymys ei ole tässä siitä, että julkista valtaa olisi luovutettu pois, Koskinen tulkitsee.
Ministeriö voi käyttää apua
Helsingin Sanomien tämänpäiväisessä uutisessa sen sijaan katsottiin, että valtiovarainministeriö olisi ulkoistanut julkista valtaa, koska lehden mukaan asianajotoimisto osallistui luonnoksen laatimiseen, ja tekstiä siirrettiin sitten ministeriön hallintopäätökseen.
Monet oikeusoppineet kritisoivatkin lehdessä asianajotoimiston näkyvää roolia. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää piti mahdollisena, että valtiovarainministeriö olisi loukannut jopa perustuslakia ulkoistaessaan viranomaisten valtaa toisaalle.
Koskinen korostaa, että ministeriö voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kokonaan toinen asia Koskisen mukaan sitten on, miten järkevää on pyytää apua muualta, kun parhaat asiantuntijat löytyvät hänestä oikeusministeriöstä ja yliopistoilta.
Kreikka-luonnos toimitettiin valtiovarainministeriön mukaan kommentoitavaksi myös oikeusministeriöön.