Euroopan keskuspankki teki torstaina odotetun päätöksen, kun se nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Inflaatiopaineet pakottavat EKP:n koronnostoihin. Suomalaisten lainat on sidottu suurelta osin vaihtuvakorkoisiin euriboreihin. Muutos näkyy monen suomalaisen arjessa. Jotkut ovat povanneet jopa neljää koronnostoa tälle vuodella. Verkkouutisten haastatteleman asiantuntijan viesti on kuitenkin rauhoittava.
– EKP:n koronnostosykli on maltillinen. Uskomme, että EKP tekee tänä vuonna vielä yhden koronnoston ja 12 kuukauden euribor tullee pysymään sillä tasolla, jolla se tällä hetkellä on, sanoo OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen Verkkouutisille.
OP:lla arvioidaan, että loppuvuoden ajan 12 kuukauden euriborin vaihteluväli on 2,7–2,8.
– Perusurassamme odotamme yhtä koronnostoa, ja että syyskuun kokouksessa tulee seuraava nosto. Jos Lähi-idän tilanne eskaloituu, niin seuraava nousu voi seurata jo heinäkuussakin, Hännikäinen sanoo.
EKP:n ennuste ei tarjoillut uutta. Sen viesti oli, että EKP tekee päätöksensä sen tiedon pohjalta, joka keskuspankilla on jokaisessa kokouksessaan saatavilla. Tiedotteessa painotettiin talouden näkymien epävarmuutta ja sitä, että inflaatio voi olla ennakoitua nopeampaa ja talouskasvu ennakoitua hitaampaa.
– Koko kokous meni ennakkoon kirjoitetun pelikirjan mukaisesti: korot ja inflaatioennusteet nousivat ja EKP ei antanut pienintäkään viitettä siitä, mitä tekee tulevaisuudessa, Hännikäinen sanoo.
– EKP ei halua sitoa käsiään vaan haluaa seurata rauhassa euroalueen talouden ja inflaation kehittymistä ennen kuin se tekee päätöksen nostaako se korkoja ja mikä olisi nostojen aikataulu.
Euroalueen talousennuste laski
EKP laski talousennusteitaan tälle ja ensi vuodelle. Perusskenaariossa euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia ja 1,2 prosenttia ensi vuonna. Inflaation odotetaan tänä vuonna olevan keskimäärin kolme prosenttia ja hidastuvan ensi vuodella 2,3 prosenttiin. Keskuspankki tavoittelee kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä.
Suomen talous on alkuvuodesta kääntynyt vihdoin kasvuun. Kuinka paljon hallaa koronnostot tekevät kasvuhaaveille?
OP:n Hännikäinen myöntää, että koronnostoilla on varmasti vaikutuksensa talouskasvuun.
– Se ei ole toisaalta sellainen tekijä, joka hyydyttää kasvun kokonaan. Paljon tärkeämpää on se, mikä on kotitalouksien taloudellinen tilanne, millainen tilanne on työmarkkinoilla ja vetääkö vienti. Uskon, että pienestä korkojen noususta huolimatta kasvu jatkuu edelleen, Hännikäinen sanoo.
EKP on oppinut aiemmista virheistään
Suuret laivat kääntyvät hitaasti. Viime kerralla, kun euroaluetta vaivasi inflaatiopiikki EKP viivytteli päätöksenteossaan. Toisaalta se sai myöhemmin kritiikkiä siitä, että se nosti korkoja talousnäkymiin nähden liikaa. Viimeisin koronnosto ennen torstaista kokousta nähtiin syyskuussa 2023.
Hännikäisen mukaan vaikuttaa siltä, että EKP on oppinut aiemmista virheistään.
– Jälkikäteen voi sanoa, että EKP kiristi rahapolitiikkaa liian myöhään ja lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa rahapolitiikka oli erittäin elvyttävää. Nykyinen shokki on toistaiseksi mittakaavaltaan maltillisempi, mutta keskuspankki on osoittanut, että sillä on nyt tuntosarvet pystyssä alusta lähtien, Hännikäinen sanoo.
– Lähestymistapa on aivan erilainen kuin vuonna 2022. Silloin EKP painotti, että inflaatio on tilapäistä. Nyt yksikään EKP-jäsen ei ole sanonut, että inflaatio olisi ohimenevää.
Rahapolitiikan kiristäminen on ainoa instrumentti, jolla keskuspankki pystyy vaikuttamaan euroalueen inflaatioon ja kohonneisiin hintoihin. Hännikäinen sanoo, että EKP:ssa myönnetään, ettei se voi vaikuttaa siihen kulkeeko öljy Hormuzinsalmesta vai ei.
– Rahapolitiikan kiristämisellä keskuspankki voi vaikuttaa siihen, että ihmiset luottavat EKP:hen ja inflaatio-odotukset eivät lähde laukalle, Hännikäinen sanoo.
– EKP on selvästi oppinut aiemmista virheistään.