Inflaation nopea kiihtyminen Yhdysvalloissa ja Euroopassakin on saanut keskuspankit pohtimaan tarkemmin rahapolitiikkansa linjauksia. Joulukuussa inflaatiovauhti oli Yhdysvalloissa seitsemän prosenttia, ja tällä viikolla Yhdysvaltain keskuspankki vihjaisi aikeistaan nostaa ohjauskorkoaan maaliskuussa.
Elinkeinoelämän keskusliiton Tieto ja tutkimus -vastuualueen johtajan Sami Pakarisen mukaan on selvä, että kun tällaisia inflaatiolukemia nähdään, niin siihen pitää keskuspankin reagoida. Euroopassa tilanne on kuitenkin hänen mielestään hieman erilainen, sillä inflaatio ei ole ollut yhtä kiivasta ja sen nähdään vaimentuvan enemmän vuoden loppupuolella.
– Tässä suhteessa ollaan erilaisessa tilanteessa, vaikka tietysti toimenpiteet ovat samansuuntaisia, mutta koronnostojen suhteen ei olla läheskään kiirehtimässä, Pakarinen toteaa Verkkouutisille.
Hän arvioi, että Euroopan keskuspankki nostaisi ohjauskorkojaan mahdollisesti aikaisintaan ensi vuonna. Yhdysvaltojen keskuspankin on spekuloitu tekevän jopa neljä koronnostoa tänä vuonna.
Inflaatiokehityksessä suurta epävarmuutta
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi aiemmin tällä viikolla Akavan hallituksen seminaarissa, että viime vuosia nopeampi inflaatio euroalueella näyttää jäävän aiemmin ennustettua pitkäaikaisemmaksi. Palkkainflaatio on kuitenkin toistaiseksi ollut melko maltillista euroalueella, toisin kuin Yhdysvalloissa.
Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli joulukuussa 5 prosenttia. Suomessa kuluttajahintojen vuosimuutos jäi Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 3,5 prosenttiin. Rehnin mukaan Suomen hitaampi inflaatio johtuu etenkin energian ja kulutustavaroiden hintojen euroalueen keskiarvoa hitaammasta noususta.
Rehn kuitenkin varoitti, että inflaatiokehitykseen liittyy yhtä kaikki huomattavan paljon epävarmuutta ja viime aikojen käänne euroalueella on aiheuttanut huolta liian nopeasta inflaatiosta. Jos inflaatio uhkaa kiihtyä liikaa, keskuspankki supistaa hänen mukaansa osto-ohjelmia ja rahoitusoperaatioita sekä nostaa ohjauskorkoja.
EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen nolla prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia ja talletuskorko -0,50 prosenttia. Seuraava keskuspankin neuvoston kokous pidetään ensi viikon torstaina.
Hallitukselta odotetaan työllisyystoimia
Hintojen nousu tuntuu myös suomalaisissa yrityksissä. EK:n tuoreen barometrin mukaan kustannukset nousevat tällä hetkellä jokaisella toimialalla. Nousupaineen taustalla ovat Pakarisen mukaan koronan aiheuttama suuri kysyntä ja tuotantoketjujen haasteet eli komponenttien saatavuus.
– Samaan on suurin este kasvulle koko elinkeinoelämässä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Kasvun kannalta on todella haasteellista, miten pystyy toimimaan nopeasti muuttuneessa tilanteessa ja samaan aikaan saamaan osaajia, hän painottaa.
Yrityksillä on Pakarisen mukaan nyt alalla kuin alalla hirveän suuria ongelmia ja haasteita puhumattakaan koronaviruksen aiheuttamista suorista rajoitustoimista.
– Esimerkiksi ravintola- ja matkailuala on edelleen ihan kanveesissa, hän muistuttaa.
Teollisuudessa on parempi vire, mutta siellä taas materiaalipula on suurin ongelma. Pakarisen mukaan kuitenkin onneksi on jo esimerkkejä, että materiaalipula näyttäisi helpottavan.
Yritysten henkilöstöodotukset ovat EK:n katsauksen mukaan Suomessa edelleen myönteisiä ja investointienkin odotetaan kasvavan hyvin tänä vuonna. Maailmantalouden kasvu on kuitenkin hidastumaan päin.
– Suomen talous kasvaa vielä tänä vuonna ihan kohtuullisen hyvin ennusteiden mukaan, mutta ensi vuonna kasvu on puolittumassa. Jos nyt ollaan noin kolmen prosentin tuntumassa, niin ensi vuonna ollaan näiden arvioiden mukaan noin puolentoista prosentin tuntumassa, Pakarinen toteaa.
EK on peräänkuuluttanut vahvasti hallitukselta työllisyystoimia. Katse on nyt hallituksen työllisyysriihessä, ja sieltä EK toivoo lisää toimenpiteitä. Pakarinen muistuttaa myös talouspolitiikan arviointineuvoston kritisoineen hyvin vahvasti sitä, että ei ole riittävästi tehty työllisyyden eteen.
– On hyvä huomata, että meillä on nyt noususuhdanne, joka myös vetää työllisyyttä ylöspäin, mutta mikäs meillä on sitten tilanne, kun tulee vähän hiljentymistä tähän tilanteeseen eikä vetoapua enää tulekaan maailmalta ihan samaan tapaan, Pakarinen painottaa.