Koronaviruksen aiheuttamasta Covid-19-pandemiasta on kahden amerikkalaisasiantuntijan mukaan muodostumassa kolmas merkittävä kylmän sodan jälkeinen kriisi. Kahtena edellisenä Thomas Wright ja Kurt Campbell pitävät 11. syyskuuta 2001 toteutettuja terrori-iskuja seurannaisvaikutuksineen ja vuonna 2008 tapahtunutta talousromahdusta.
– Finanssikriisin 2008–2009 aikana osakemarkkinat, maailmankauppa ja talouskasvu vajosivat enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosien 1929–33 suuren laman kaudella. Toisin kuin 1930-luvulla, hallitukset kuitenkin siirsivät syrjään pienemmät erimielisyydet ja koordinoivat kotimaisia politiikkalinjauksia maailmantalouden pelastamiseksi, Wright ja Campbell sanovat Brookings Institution -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Vaikean vuoden jälkeen talous vakautui ja suuren laman toistumiselta vältyttiin, he muistuttavat. Keskeinen merkitys oli heidän mukaansa nimenomaan niillä päättäväisillä toimilla, joilla hallitukset alkuperäiseen sokkiin vastasivat.
Thomas Wright on Brookingsin USA:n ja Euroopan tutkimuksen keskuksen johtaja. Kurt Campbell on entinen USA:n apulaisulkoministeri, joka toimii nykyisin Aasian ja Tyynenmeren alueeseen erikoistuneen The Asia Groupin johtajana.
Kriisi osuu 1930-luvun kaltaiseen aikaan
Covid-19-pandemia saattaa Wrightin ja Campbellin mukaan osoittautua tapahtumaksi, jonka veroisia ihmiskunta kohtaa vain keskimäärin kerran vuosisadassa.
– Jos eräät synkimmistä Covid-19-ennusteista toteutuvat, maailmalla on edessään yksi nykyajan pahimmista rauhanajan kriiseistä, he sanovat.
Kriisi ajoittuu heidän mukaansa valitettavasti 1930-lukua muistuttavaan ilmapiiriin, jossa monet hallitukset harjoittavat nationalistista ja protektionistista politiikkaa, ja kansainvälinen yhteistyö on lamaantunut.
– Maailma on muuttunut viimeisen vuosikymmenen kuluessa autoritaarisempaan, nationalistisempaan, muukalaisvihamielisempään, yksipuolista päätöksentekoa suosivampaan sekä vallanpitäjiä ja asiantuntijuutta vastustavampaan suuntaan. Politiikan ja geopolitiikan nykytila on kärjistänyt kriisiä, ei vakauttanut sitä, Wright ja Campbell toteavat.
Kiinan viranomaisten viivyttely ja peittely saattoi olennaisesti heikentää edellytyksiä padota koronaviruksen leviämistä jo alkuvaiheessa. Tartuntakammoiseksi tunnustautunut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan tarkasteli tilannetta ainakin aluksi pikemminkin osakemarkkinoiden ja oman uudelleenvalintansa, kuin kansanterveydellisten uhkien näkökulmasta. Epäonnistuneita viranomaistoimia on nähty myös esimerkiksi Japanissa ja Iranissa.
Tarvittaisiin kansainvälisiä ponnistuksia
Jo tässä vaiheessa on ilmeistä, että pandemian kielteiset vaikutukset talouteen muodostuvat dramaattisiksi.
– Lisäksi informaatio ja disinformaatio virtaavat vapaasti sosiaalisessa mediassa edistäen paniikinomaista hamstrausta ja laumakäyttäytymistä. Hengityssuojainten kahmiminen ja häiriöt lääkkeiden toimitusketjuissa saattavat aiheuttaa pulaa lääkintätarvikkeista useissa maissa. Matkustamisen häiriöt voivat vaikeuttaa elintärkeitä toimituksia kaikkein haavoittuvimpiin kohteisiin, Wright ja Campbell sanovat.
Kriittisiin haasteisiin olisi heidän mukaansa nyt välttämätöntä vastata kansainvälisellä yhteistyöllä. Kansallisella tasolla tarvittaisiin määrätietoisia ja koordinoituja toimia vuoden 2008 finanssikriisin tavoin siinäkin tapauksessa, että jotkin niistä olisivat epäsuosittuja.
– Maailman johtajien ja heidän pätevimpien neuvonantajiensa pitäisi neuvotella ja sopia parhaista käytännöistä, joilla viruksen leviämistä voidaan padota maailmanlaajuisesti, ei vain kansallisten rajojen sisällä. Tämä koskee myös matkustuskieltojen rajaamista, sillä liikaa käytettyinä niillä voi olla suhteettomia taloudellisia seurauksia. Olisi myös ryhdyttävä massiivisiin ponnistuksiin rokotteen kehittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että sitä kyetään jakamaan laajalti eikä vain harvoille vauraimmille, he toteavat.
Populismin rajat tulivat vastaan
Wright ja Campbell korostavat pitävänsä ymmärrettävänä, että poliittisten johtajien on rauhoiteltava kansalaisia talouden kehityksestä silloinkin, kun taustalla varaudutaan pahimpaan. Siksi puheissa toistuu viesti vahvasta taloudesta.
– Jotta pandemian aiheuttaman taantuman syvyyttä kyettäisiin rajoittamaan, johtajien olisi kuitenkin pantava toimeen maailmantaloutta vakauttava talouspaketti, johon kenties sisältyisi julkisiin investointeihin perustuva elvytyselementti. Wall Streetillä sellaista toimenpidettä varmasti odotetaan, he sanovat.
Koronapandemian laukaisema kriisi saattaa Wrightin ja Campbellin mukaan vaatia raskaamman veron kuin vuoden 2001 terrori-iskut ja vuoden 2008 finanssikriisi. Samalla se on jo tähän mennessä osoittanut, missä kulkevat populistisen hallitsemistavan rajat.
– Asiantuntijuudella on väliä. Instituutioilla on väliä. On olemassa sellainen asia kuin kansainvälinen yhteisö. Valistuneilla vastatoimilla silloinkin, kun ne ovat epäsuosittuja, on merkitystä. Järjestelmän toimintakyky on palautettava, he painottavat.