Koronavirus leviää Euroopassa nyt nopeasti. Italian hallitus on määritellyt koko maan epidemia-alueeksi ja rajoittanut ihmisten liikkumista. Uusia tautitapauksia tulee ilmi vauhdilla myös Saksassa ja Ranskassa.
Suomi on toistaiseksi säästynyt pahimmalta ja altistuneet on pystytty jäljittämään. Monessa muussa maassa toimenpiteestä on jo luovuttu, eikä tautia enää pyritä torjumaan, vaan pikemminkin rajoittamaan.
Koronaviruksen kohdalla jonkinlaiseksi muotilausunnoksi on muodostumassa se, että pelolle ei saa antaa valtaa. Se on totta, mutta koronaviruksen torjuntatoimissa ei ole kyse peloista tai pelottomuudesta, vaan yhteisestä vastauksesta vakavaan uhkaan.
Kyse ei ole siitä, pelkäätkö itse virusta tai kuulutko riskiryhmään, vaan niistä ihmisistä, jotka sairastuneena tartutat – sekä heistä, jotka tartuttamasi ihmiset tartuttavat. Uusi koronavirus Covid19 ei ole tavallinen nuha tai flunssa, vaan sairaus, joka tämänhetkisten tietojen mukaan aiheuttaa monelle keuhkokuumeen ja on osalle hengenvaarallinen.
Koko epidemian vakavuuden kannalta olennaista on, kuinka nopeasti tauti leviää ja riittääkö terveydenhuollon kapasiteetti. Hitaasti ja pahimman influenssakauden ulkopuolella leviävä koronavirus on vähemmän vaarallinen kuin äkkinäisenä tautipiikkinä Suomeen rantautuva epidemia. Siksi torjuntatoimet on kaikkien otettava tosissaan.
Koronaviruksen vaikutukset ulottuvat kauas
Matemaatikko ja tietokirjailija Nassim Taleb kirjoitti yli kymmenen vuotta sitten paljon julkisuutta saaneessa kirjassaan Musta joutsen erittäin epätodennäköisistä tapahtumista, joilla on kolme luonteenomaista piirrettä: ne eivät ole ennustettavia, niillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta ne vaikuttavat vähemmän satunnaisilta ja ennustettavimmilta kuin olivatkaan. Tällaisia mustia joutsenia ovat Talebin mukaan olleet muun muassa Googlen hämmästyttävä menestys sekä syyskuun 11. päivän terrori-isku. Tapahtumat ovat ratkaisevasti muuttaneet sitä, minkälaisessa maailmassa asumme.
Nyt käsillä oleva koronaviruspandemia on luettavissa samaan kategoriaan. Muutoksen suunta ja voimakkuus ovat vielä kysymysmerkkejä. Paljon riippuu myös siitä, kuinka varautuneita yhteiskunnat ovat ja kuinka itse tilanteeseen reagoimme.
Italiassa laajat karanteenitoimet karkasivat julkisuuteen ennen aikojaan, jolloin vähintäänkin useat tuhannet ihmiset ehtivät hypätä junaan tai autoon, eli poistumaan epidemia-alueelta. On varmaa, että osa heistä kuljetti mukanaan myös itse tautia. Nyt koko maa on julistettu epidemia-alueeksi ja ihmisten liikkumista rajoitettu merkittävästi.
Koronaviruksen vaikutukset meihin kaikkiin riippuvat suuresti siitä, maltammeko pysyä rauhallisina. Pohjois-Italiasta evakkoon lähteneitä on helppo arvostella vastuuttomiksi, mutta jokainen voi kysyä itseltään, olisitko itse jäänyt epidemia-alueelle, jossa terveydenhuolto ylikuormittuu ja virus leviää hallitsemattomasti. Houkutus lähteä olisi ainakin kova.
Luottamusta koetellaan
Koronaviruksesta tulee näillä näkymin ensimmäinen globaalin ja digitaalisen aikakauden pandemia. Näemme sen aiheuttamat vaikeudet lähempänä ja konkreettisemmin kuin koskaan ennen, ja usein reaaliajassa. Virus tulee iholle, vaikka itse ja omat läheiset siltä säästyisivät. Kun pelko leviää, sitä hyödyntämällä tehdään myös politiikkaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) twiittasi ensimmäisten Suomessa havaittujen tautitapausten jälkeen, että koronaviruksella ei ole syytä politikoida, vaan on luotettava viranomaisten neuvoihin ja ohjeisiin. Olen samaa mieltä. Olemme Suomessa varautuneita, eikä paniikkiin ole aihetta. Hallitukselta ja muiltakin päättäjiltä on silti syytä edellyttää oikeasuhtaisia toimia, oikeaan aikaan.
Koko maailmassa tilanne ei ole yhtä hyvä. Toisen asuinmaani Belgian tiedetään olevan heikosti varautunut koronaepidemian kaltaisiin tilanteisiin, samoin kuin monen muun kehittyneen maan, esimerkiksi Yhdysvaltojen. Erittäin vaikeassa tilanteessa ollaan, jos virus pääsee leviämään niissä maissa, joissa terveydenhuolto on normaalitilanteessakin tiukilla.
Kriisin keskellä syyllisiä haetaan päättäjistä, jotka eivät ole varautuneet epidemiaan tai epäonnistuvat kriisin hoidossa. Monessa maassa oppositio ja populistit iskevät näihin epäonnistumisiin. Jos luottamus menee, on maata mahdotonta johtaa, ja koronaviruksen kohdalla luottamusta koetellaan kovemmin kuin pitkään aikaan. Osa hallituksista ei välttämättä koronaepidemiasta selviä.
Myös markkinoilla luottamus horjuu. Pörssikurssit liukuivat alkuviikosta pahimmillaan yli kymmenen prosentin alamäkeen. Useat ennustelaitokset ovat jo päivittäneet kuluvan vuoden talouslukujaan. Juuri nyt Eurooppa on matkalla kohti taantumaa, jonka syvyys riippuu monesta tekijästä, kuten epidemian kestosta, rajuudesta ja siitä, helpottaako tilanne kesää kohden.
Jos viruksen torjuntatoimissa onnistutaan, jokin olemassa olevista hoidoista osoittautuu tehokkaaksi, talouden rattaat pyörivät suuressa osassa maailmaa ja epidemia rauhoittuu, talouden poikkeustila jää väliaikaiseksi. Kaikissa muissa skenaariossa sen vaikutukset ovat vakavia: useat sektorit kärsivät pitkäkestoisesti, globaalit hankintaketjut katkeavat monella alalla, taloudellinen toimeliaisuus hidastuu merkittävästi ja koko maailma vajoaa negatiivisiin kasvulukuihin. Sen vaikutukset tuntuisivat vakavina myös Suomessa.
Huoli on oikea, mutta paniikki ei auta
Miten koronavirukseen sitten pitäisi vastata? Vastauksen voi jakaa kolmeen, joista ensimmäinen on kaikkein tärkein, eli luottamuksen vaaliminen.
Meidän on luotettava siihen, että alan parhaat ammattilaiset tekevät oikeita suosituksia oikeaan aikaan. Salaliittoteorioiden levittäminen, perusteeton paniikin lietsonta tai poliittisten irtopisteiden repiminen viruksen varjolla toimivat kaikki tätä tavoitetta vastaan. On ymmärrettävä oman ymmärryksen ja osaamisen rajat. En itse ole epidemiologi, kuten harva muukaan. Siksi tuskin pystymme kovin hyvin itse arvioimaan, milloin eri toimenpiteitä on syytä ottaa käyttöön.
Toiseksi tilanne on otettava vakavasti. Viranomaisohjeita, jotka vaativat kutakin meistä muuttamaan käytöstään, on noudatettava. Tilannetta ei ole tarpeen vähätellä. Covid19 on vaarallinen sairaus ja meillä jokaiselle on vastuu siitä, että sen leviämistä saadaan rajoitettua.
Kolmanneksi meidän on pyrittävä jatkamaan elämäämme. Ne asiat, jotka voidaan siirtää digitaaliseen muotoon, kannattaa sinne siirtää, mutta koko yhteiskuntaa ei ole tarpeen pysäyttää. Maalaisjärkeä saa myös käyttää. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen twiittasi osuvasti: jos mietit, olisiko matkasi kenties tarpeeton, se todennäköisesti on sitä. Lentoyhtiöt ovat tilanteen kehittyessä tarjonneet monelle mahdollisuuden siirtää lentoja tai perua matkoja ilman kustannuksia. Kenties mahdollisuuteen kannattaa nyt tarttua?
Koronaviruksen vaikutukset maailmaan ovat kaikissa tapauksissa merkittäviä. Tällaista tilannetta emme ole aiemmin kohdanneet. Haasteen edessä on syytä pysyä päättäväisenä, rauhallisena ja solidaarisena, vaikka ihmisluontomme ajoittain muuta vaatisikin.
