Juttelin tällä viikolla puhelimessa sattumalta iisalmelaisen alakoulun rehtorin kanssa. Puhe kääntyi saman tien koronaan:
– Tunteita nostattavat koronatestauksen viiveet. Tämä näkyy meillä töissä, kun ihmiset saattavat joutua odottamaan testitulosta lähes viikon.
Rehtori Minna Taipale kertoi joutuneensa hoitamaan koulun sisällä ”useita sijaisuuksia yhtä aikaa”, kun osa henkilökunnastakin odotti kotona testitulosta.
Koronatestauksen ruuhkia on päivitelty etenkin pääkaupunkiseudulla. Julkisuuteen ovat nousseet myös ongelmat Jyväskylässä ja Tampereeella.
Helposti saattaa unohtua, että lieviä hengitystieoireita koskeva menettelyohjeistus on valtakunnallinen. Päiväkotiin tai kouluun ei saa mennä, jos nenä vähänkin vuotaa. Koronatestiin pitäisi hakeutua matalalla kynnyksellä – asuit sitten missä päin Suomea tahansa.
Iisalmessa on tähän mennessä havaittu 20 koronavirustartuntaa. Noin 21 000 asukkaan kaupunki kuuluu Ylä-Savon sote-kuntayhtymään, jonka alueella on todettu toukokuun jälkeen yksi koronavirustartunta.
Mutta eihän sitä tiedä. Naapurikunta Kiuruvedellä sijaitsee hoivakoti, jonne koronavirus löysi kaikkien yllätykseksi tiensä maaliskuussa ja lähti siellä leviämään.
Taipale pitää matalan kynnyksen testausta Iisalmessakin järkevänä, mutta hämmästelee, ettei Ylä-Savon kuntayhtymä ole toistaiseksi hyödyntänyt yksityistoimijoita kumppaneiksi testaukseen, vaikka näitä olisi tarjolla.
Kuntayhtymästä vastataan, että todennäköisyys yhteistyöhön kasvaa, jos ja kun testausten kapasiteetti nousee. Koronatulosta joutuu yhtymän mukaan odottamaan nyt alueella keskimäärin yhdestä neljään päivää.
Hallitus ilmoitti keskiviikkona tavoitteesta nostaa testauskapasiteetti jatkossa yli 20 000 näytteeseen vuorokaudessa. Lieväoireiset lapset tulisi testata edelleen.
Asiantuntijapiireissä testauskapasiteetin nostoa on pidetty epärealistisena, vaikka yksityissektori saataisiinkin nykyistä laajemmin mukaan.
Diagnostiikkajohtaja: Ammumme paljon, osumme harvoin
Tässä vaiheessa – kun flunssakausi ei ole kunnolla vielä alkanutkaan, on paikallaan esittää kysymys: onko tässä järkeä? Vaikka koronaepidemia on meillä selvästi kiihtymässä, Suomi on iso maa ja ihmisten elämäntilanteet ja elinpiirit varsin erilaisia.
Meillä on yhä olemassa pieniä, syrjäisiä paikkakuntia, joissa koronaa ei ole tavattu vielä lainkaan. Palveleeko valtakunnallinen ohjeistus koronatesteihin hakeutumisesta matalalla kynnyksellä kaikkialla tarkoitustaan vai kääntyykö se itseään vastaan?
Onko siinä järkeä, että testaus painottuu käytännössä lapsiin, jotka sairastavat paljon muita hengitystieinfektioita?
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä ennen testausta olisi järkevää selvittää koronavirukselle altistumisen todennäköisyyttä. Hän puhuu jonkinlaisesta riskiarviosta. Jäljittämisen kannalta olennaista on juuri nopeus, mikä voi vaarantua, jos ohjaamme ”vääränlaisia ihmisiä” koronavirustesteihin ja järjestelmä tätä kautta ylikuormittuu.
– Jos asuu alueella, jossa koronavirusta ei juuri tavata, ei ole järkeä kiusata lasta testaamalla koronaa. Sen sijaan jos lähipiirissä on ollut tartuntoja, niin ilman muuta testiin, Lehtonen katsoi Helsingin Sanomissa 18.8.
Lehtonen jatkoi saman suuntaista pohdintaa Ylen A-Studiossa 19.8. Testausta kannattaisi kohdentaa hänestä etenkin niihin, joilla on ollut jonkinlainen riski saada koronavirus. Epidemian torjumisen kannalta olisi ”todella tärkeää”, että resurssit riittäisivät etenkin ulkomailta palanneiden matkailijoiden testaamiseen.
Lehtonen antaa ymmärtää, ettei Suomen testausstrategia ole tällä hetkellä kovin tehokas.
– Testausmäärä(mme) on eurooppalaisittain vertailtuna varsin korkealla tasolla, mutta ongelma on se, että löydettyä tapausta kohden testaamme tosi paljon. Eli ammumme aika paljon, mutta osumme
aika harvoin, Lehtonen tiivisti Ylen A-studiossa.
Ja mitä tulee koronatesteihin – negatiivinen tulos, sekään ei ole aukoton. Immunologian tutkijan Iivo Hetemäen mukaan yhdellä testauksella tunnistetaan vain noin kaksi kolmesta koronavirusinfektiota sairastavasta.
Niin sanottujen pikatestien herkkyys on tätäkin heikompi.
