Tutkimuslaitokset korostavat huhtikuussa julkaistussa yhteisessä muistiossa, että EU:n sisärajat tulisi saada nopeasti auki, jotta teollisuuden arvoketjut eivät vahingoitu pysyvästi.
Tutkimuslaitosten arviot pandemian ja sen torjuntatoimien vaikutuksista eri maiden talouksiin vaihtelevat. Positiivisimmassa skenaariossa Saksan BKT tippuisi viisi prosenttia ja negatiivisimmassa Italian BKT laskisi peräti 12 prosenttia.
Tutkimuslaitosten mukaan alkuvuonna Eurooppaankin levinnyt koronaviruspandemia poikkeaa talousvaikutuksiltaan selkeästi vuoden 2009 finanssikriisistä, joka iski pääosin pankkeihin ja teolliseen tuotantoon.
– Koronakriisin vaikutukset sen sijaan iskevät eri EU-maiden talouksiin eri aikaan, eivätkä vaikutukset ole välttämättä samanlaisia. Myös teollisuuden arvoketjujen häiriöt saattavat näkyä eri aikoina vasta lähikuukausina, toteavat viisi eurooppalaista taloustutkimuslaitosta European Rescue and Recovery Programmes against the Corona Crisis (.pdf) -raportissaan koronaviruksen talousvaikutuksia eri Euroopan maissa.
– Etlan ennustetta tarkennettiin huhtikuun puolivälissä ja nyt lähdemme siitä, että Suomen BKT supistuu lähes 10 prosenttia tänä vuonna. Laskelmassa oletetaan, että talouden sulkutoimet kestäisivät Suomessa ainakin yli kaksi kuukautta. Sekä koko Euroopassa että Suomessa talouskasvun tavoittelussa on otettava entistä enemmän huomioon ilmastonmuutos ja ympäristöasiat, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Taloustutkimuslaitokset korostavat, että kriisin nujertamiseen tarvitaan EU:n yhteinen pelastus- ja elvytysohjelma. Ohjelman ensimmäinen vaihe eli pelastusohjelma tähtäisi tartuntojen laskuun ja toinen vaihe, elvytys, veisi Eurooppaa kohti kestävää ja ympäristöystävällisempää talouskasvua.
Pelastusohjelmassa painotetaan muun muassa väestön laajaa testaamista, suojavarusteiden yhteisiä tilauksia koko EU:n voimalla sekä koordinoidun strategian luomista pandemian mahdollisen toisen aallon varalle. Elvytysohjelma puolestaan pitää sisällään vaiheittaisen tiekartan Euroopan lockdownin avaamiseksi.
Tutkimuslaitokset esittävät yhteisiä pelisääntöjä jäsenmaille yritysten tukemiseen sekä pandemian eri vaiheista toiseen siirtymiseen. Erityisen tärkeää sisämarkkinoiden kannalta olisi avata EU:n sisärajat ja tässä muun muassa laaja testaus ja niin sanotut immuniteettipassit voisivat olla apuna.
Yksipuolisia kansallisia toimintoja, kuten EU:n sisärajojen nykyisenkaltaisia sulkemisia, pitäisi välttää. Tutkimuslaitokset kiirehtivät koordinoidun elvytysohjelman toimeenpanoa mahdollisimman pikaisesti.
Muistion laadintaan osallistuivat Institut der deutschen Wirtschaft Saksasta, Centro Studi Confindustria Italiasta, Economica Itävallasta, Rexecode Ranskasta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Suomesta.
