[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”seniorit-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Valtioneuvos Riitta Uosukainen (s. 1942) oli kokoomuksen kansanedustajana 1983 – 2003. Hän toimi pitkään eduskunnan puhemiehenä, oli opetusministeri Esko Ahon hallituksessa sekä kokoomuksen presidenttiehdokas 2000.
– Oli sellainen periaate, että kaikesta selvitään. Ja niin se on nytkin: kaikesta selvitään.
Valtioneuvos, eduskunnan entinen puhemies ja pitkäaikainen kokoomuspoliitikko Riitta Uosukainen kuulostaa puhelimessa siltä, ettei koronakevät ole häntä säikäyttänyt. Iloista puhetta pulppuaa, karjalaismurteella höystettynä.
Uosukainen muistelee lapsuuttaan. Hän oli vain kaksivuotias, kun lähtö Karjalasta tuli.
– Se tuntui kodissa niin, että mistään ei hätäilty, sen kun toimittiin.
Riitta Uosukaisen aviomiehellä Toivo ”Topi” Uosukaisella todettiin vuonna 2016 muistisairaus – Alzheimerin tauti. Hän pystyy yhä puhumaan ja liikkumaan, vaikka onkin tavallista hiljaisempi. Hyvä luonne – sekin on tallella.
– Kyllä kädet saa panna ristiin, että meillä on näin hyvin mennyt.
Riitta Uosukainen kirjoittaa paraikaa kirjaa elämästään muistisairaan puolisonsa rinnalla. Sen nimi on ”Yhdessä” ja se tulee julki syyskuussa.
Uosukaisen elämää on viime vuosina varjostanut myös oma kaatuminen Eduskuntatalon portaissa. Kuntoutuminen tästä jatkuu edelleen.
– Sairaudet eivät ole päässeet meitä kuitenkaan nujertamaan, hän painottaa.
Perusaatteet ja arvot – ne eivät ole vuosien varrella myöskään miksikään muuttuneet. Koti, uskonto ja isänmaa – ”ne rohkenen sanoa tässä ihan kovaa ja korkealta”.
Vaikka Uosukaiset ovat suhtautuneet koronaan rauhallisesti, tunteita kriisi on nostattanut pintaan. Tämä selviää heti, kun päästään puhumaan politiikasta.
– Silloin mie kyllä suutuin. Se oli sopimatonta, se oli loukkaavaa, Riitta Uosukainen puuskahtaa.
Hän hämmästelee ja moittii rajusti tapaa ja tiedotuspolitiikkaa, jolla Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus velvoitti maaliskuussa ikäihmiset karanteenimaisiin oloihin – ”vain sillä perusteella, että ikää on 70 vuotta – voi hyvänen aika!”
– Silloin ajattelin, että mie rupean anarkistiksi enkä tottele. Sitten lapsenlapsemme Sofia sanoi, että mummi, muista että vaari on riskiryhmässä ja teidän täytyy nyt totella. Ja niin me rupesimme tottelemaan.
Ja riskiryhmässä on ikänsä puolesta toki Riittakin. Hän olisi kaivannut hallitukselta määräysten sijaan faktoja – mistä on kyse. Sairauden vakavuuden avaamista ja sitä, miksi näin pitää toimia.
”Vallantäyteys” – se on tätä hallitusta kuitenkin vaivannut. Näin Uosukainen kokee. Me mahdamme, me käskemme, me määräämme ja niin edelleen.
– Hallituksen viestintä on ollut kuin 1950-luvulta, tätähän jotkut asiantuntijatkin ovat sanoneet.
”Silloin ajattelin, että mie rupean anarkistiksi enkä tottele.” – Riitta Uosukainen
Nyt yli 70-vuotiaita erikseen koskevat rajoitukset – käytännössä suositukset – on jo purettu. Monissa ikäihmisissä eristäytyminen aiheutti keväällä pahaakin ahdistusta. Uosukaisella päällimmäisenä tunteena oli sen sijaan kiukku – ”silkka kiukku”.
Käytyään tämän tunteen lävitse asiat lähtivät kuitenkin hiljakseen rullaamaan: kauppa-apu ja monet muut.
Kaikesta huolimatta – ”verrattuna muihin maihin, Suomi on selvinnyt koronasta hyvin”.
Tämän Uosukainenkin myöntää, vaikka korostaa samaan hengenvetoon, ettei tauti ole suinkaan hävinnyt maapallolta vielä minnekään.
Palataan vielä politiikkaan. Kokoomusta hän kiittelee siitä, ettei puolue lähtenyt oppositiosta kriisin alkuvaiheessa ”uhoamaan ja heilumaan”, vaan tuki valmiuslain käyttöön ottoa ja otti tilanteen vakavasti.
– Tämä kaikki on ollut suurta viisautta. Miksi soittaa suutaan asiassa, josta ei tiedä. Sen sijaan nyt, kun talouskriisi on iskemässä päälle, kokoomuksella on tilaisuus näyttää kyntensä, koska meillä on hyvää talousosaamista.
Riitta Uosukaisen tullessa kansanedustajaksi 1983 kokoomus oli oppositiossa, kuten nytkin.
– Olen nähnyt, miten oppositiosta pystyy vaikuttamaan – ja oppimaan. Näyttää myös siltä, että kokoomusta arvostetaan. Olen lämpimästi katsonut vaikka tuota Elinaa (Lepomäkeä) ja Sari Sarkomaata – kaikkia muitakin hyviä tyyppejä ja osaavia ihmisiä.
Ja sitten tietenkin aina terävä Ben Zyskowicz! Uosukaista naurattaa vieläkin, miten Zyskowicz hämmästeli eduskunnan kyselytunnilla, miksi ravintoloita ja kahviloita täytyy pitää kiinni Ruokolahdella, jossa on ”enemmän tietoa siitä leijonasta kuin koronasta”.
– Hyvä, että ymmärsi lähteä. Hänhän oli täysin avuton. Jos kepulle toivoo pahaa, niin silloin olisi toki vain jatkanut, mutta en mie toivo kenellekään pahaa.
Näin Uosukainen pohdiskelee Katri Kulmunin (kesk.) eroa valtiovarainministerin tehtävästä. Tapahtumien yhteydessä on pohdittu, vaikuttiko sukupuoli siihen, miten hanakasti hän erosi ministerin tehtävästä. Uosukainen ei tähän usko:
– Ei tällä ollut mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Miehelle tämä olisi ollut vielä nolompaa.
Uosukainen on hämmästellyt myös, miten Kulmuni heti alkuvaiheessa julisti, että koronatoimet ”eivät jää rahasta kiinni”.
– Meillä ei ole olemassa mitään ihmeellistä rahasäkkiä, josta rahaa riittäisi solkenaan. Toimia on ehdottomasti pitänyt tehdä, mutta ne on tehtävä järkevästi ja katsoa, miten taloutta hoidetaan myös tästä eteenpäin.
Matti Vanhanen (kesk.) on varmasti ministeriksi kokenut ja pätevä mies, mutta Uosukaista huolettaa hänen terveytensä. Vanhanen on myöntänyt itsekin, että hän suostui lopulta ministeriksi velvollisuudentunnosta.
– Minusta oli väärin, että hänet siihen pakotettiin, kun miehellä on ollut sydänvika ja syöpä.
Keskustalla saattaa olla syksyllä edessä vielä puheenjohtajakisa. Jääkö Vanhanen pätkäministeriksi, tämä kaikki oli vielä auki tätä haastattelua tehtäessä.
– Luulen, että siellä kepulla on joku suunnitelma menossa. Hän (Vanhanen) tuli tähän niin äkkiä vedetyksi mukaan. Ainahan sillä kepulla on joku keplottelu menossa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1595930521051{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”seniorit-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Iiro Viinanen (s.1944) oli kokoomuksen kansanedustajana 1983 – 1996. Hän toimi valtiovarainministerinä Esko Ahon hallituksessa sekä tämän jälkeen myös Paavo Lipposen ykköshallituksessa vajaan vuoden.
– Kaikki pinnallinen hömpötys, sitä en voi enää sietää. Turhanpäiväinen näyttämisen tarve, rahassa tai muuten, sillä ei ole minulle enää mitään merkitystä.
Näin lama-ajan valtiovarainministeri Iiro Viinanen kiteyttää, miten sairastuminen Parkinsonin tautiin on muuttanut hänen elämänarvojaan. Arvokkainta ovat tällä hetkellä lapsenlapset.
Tauti on toistaiseksi edennyt hitaasti ja Viinanen pitää aktiivisesti huolta kunnostaan. Haastattelun jälkeen hän oli lähdössä perinteiselle sauvakävelylenkilleen Lahden Vesijärven maastoon.
”Kyllä minua hirvittää.” – Iiro Viinanen
Iiro Viinasen mielestä kevään koronakriisi osoitti suomalaisen yhteiskunnan vahvuuden – yhteen hiileen puhaltamisen.
– Ei paljon vastaväitteitä kuulunut, kun hallitus teki varsin nopeasti päätöksiä, joilla rajoitettiin ihmisten elämää monella tavalla – liikkumisesta alkaen.
Viinasen mielestä järeät toimet olivat perusteltuja – Uudenmaan eristys mukaan lukien – ja hän antaa näistä tunnustusta Sanna Marinin (sd.) johtamalle hallitukselle.
Jos jossain ylireagoitiin, Viinanen nostaa esiin rahankäytön.
Hallitus on ottamassa koronan takia uutta velkaa ainakin noin 20 miljardia euroa. Hirvittääkö tuo määrä?
– Kyllä minua hirvittää.
Viinanen arvioi karkeasti ottaen, että kolmannes tuosta summasta olisi karsittavissa. Hän ymmärtää elinkeinoelämän tukemista jaloilleen, mutta epäilee, että rahaa on valunut ja valuu myös kohteisiin, joissa ei ole järkeä.
– Täytyy muistaa, että yritystoiminnassa yrittäjälläkin on aina jonkinnäköinen vastuu.
Kun hallitus päätti kajota elinkeinonvapauteen ja sulkea kahvilat ja ravintolat, monet yrittäjät ajautuivat ennennäkemättömään ahdinkoon. Kassavirrat tyrehtyivät. Hallitus sai lopulta epäonnistumisten kautta aikaan kriisipaketin.
Viinasta pohdituttaa silti kokonaisuus; onko ravintoloiden tukemisessa ”pönkitetty liikaa vanhaa” – suhteessa yritystoimintaan, jossa kehitetään uusia innovaatioita vientimarkkinoille. Hänestä ravintoloita olisi voitu tukea myös enemmän lainarahalla kuin suorin avustuksin.
Toisin kuin 1990-luvun lama, koronakriisi koskettaa koko maailmaa. Tuleeko toinen tai vielä kolmaskin aalto – tämä kaikki lisää epävarmuutta.
Viinanen ennakoi, että koronakriisin talousvaikutukset tuntuvat Suomessa kolmisen vuotta. Kesälomien jälkeen nähdään paremmin, miten yritysten tilauskannat ovat todellisuudessa huvenneet, kuinka tuotantoa saadaan käyntiin ja vientiä vetämään.
– En vielä jaksa uskoa, että tästä mikään katastrofi syksyllä tulee.
Iiro Viinanen pitää oikeansuuntaisina elvytystoimia, joilla saadaan koronakriisin jäljiltä tuotanto pyörimään ja vienti vetämään.
Lisäksi hän haluaa painottaa yhtä näkökulmaa:
– Nyt olisi minusta korkea aika myös ammattiyhdistysliikkeen tulla mukaan näihin talkoisiin – lopultakin. Ne voisivat astua pöytään neuvottelemaan uudesta työlainsäädännöstä, tavoitteena nimenomaan joustojen lisääminen.
Paikallisen sopimisen edistäminen olisi keskeinen osa kokonaisuutta. Viinasta harmittaa, että kolmikannassa on tututtu vuosien varrella siihen, että viime kädessä ”valtio on tullut rahapussin kanssa ja saanut sovun aikaan”.
– Se on tuhonnut suomalaista kilpailukykyä niin paljon, ettei ole tosikaan, hän puuskahtaa.
SDP-vetoisessa hallituskoalitiossa ei ole toistaiseksi patisteltu kovin ottein ay-liikettä eikä tämä Viinasta yllätä.
Hän uskoo, että valtiovarainministeriksi valitulla Matti Vanhasella olisi ”mahdollisuudet ja taito” ryhtyä kovistelemaan ay-liikettä työelämän kannalta tarpeellisiin rakenteellisiin uudistuksiin.
– Nyt pitäisi käynnistää neuvottelut ja ottaa kaikki pöydälle, mitä siellä (työlainsäädännössä) on. Mieluummin ennen budjettiriihtä.
Viinanen pitää Vanhasen valintaa ministeriksi onnistuneena:
– Hänellä on karismaa, hänellä on otetta asioihin. Hän on vakuuttava ja varsin peräänantamaton neuvottelija. Hänellä on mahdollisuus saada paljon aikaan, jos vain voimat riittävät.
1990-luvun laman virheet – niitä ei saa toistaa. Leikkaukset ennalta ehkäisevistä palveluista kostautuivat. Tästä on varoiteltu päättäjiä koronakriisissä jälkihoidossa, kun taloutta olisi väistämättä lähdettävä sopeuttamaan.
Tehtiinkö 1990-luvun leikkauksissa virheitä, jotka ovat näin jälkikäteen kaduttaneet?
Viinanen antaa ymmärtää, ettei vaihtoehtoja ollut, koska tilanne ja olosuhteet olivat aivan toisenlaiset kuin nyt. Kun rahaa palveluihin ei ollut, oli pakko leikata.
– Kiersin tuolloin maailmalla kerjäämässä rahaa kaikista mahdollisista finanssikeskuksista. Täytyy muistaa, että olimme kaikkien pääomasijoittajien tarkan silmälläpidon alla.
Viinanen muistuttaa, että Suomessa oli samaan aikaan myös pankkijärjestelmä kaatumassa, mikä söi osansa rahoitusmahdollisuuksista.
Viinasen mukaan ilman leikkauksia ja tiukkaa talouskuria Suomi ei olisi ulkomaista lainarahaa saanut. Olosuhteet ovat nykyisin aivan toiset, hän huomauttaa viitaten muun muassa keskuspankkien mahdollisuuksiin painaa rahaa ja vallitseviin halpoihin, nollakorkoisiin lainoihin.
Pitkäaikainen kokoomuksen jäsen on seurannut hyvillä mielin puolueen tilannetta.
– Yleiskuva on minusta varsin hyvä kokoomuksessa tällä hetkellä.
Koronakriisin varjoon on jäänyt perussuomalaisten ja vihreiden identiteettipolitiikan taistelu, johon liittyen kokoomuskin on osin hakenut suuntaansa.
Viinanen uskoo, että vihreys tulee olemaan pinnalla koko maailmassa tulevien vuosien aikana. Hän sanoo olevansa nykyisin ”entistä enemmän vihreiden arvojen puolestapuhuja”.
– Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu ovat avainkysymyksiä. Tässä on tulevaisuuden uhka, ellemme tee mitään. Tilanne ei parane keskinäisellä nahistelulla, vaan nyt pitäisi ryhtyä toimeen ja tehdä päätöksiä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1595930521051{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”seniorit-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Eva-Riitta Siitonen (s. 1940) oli kokoomuksen kansanedustajana 1983 – 1989. Hän on lisäksi toiminut Uudenmaan läänin maaherrana, Helsingin kaupunginjohtajana 1996 – 2005 sekä europarlamentaarikkona.
– Sielunmaisemani on ulappa ja lakeus. Ajattelen, että ihminen ei voi olla kovin pikkumainen, jos hän näkisi joka päivä lakeuden tai ulapan.
Näin kolmannen polven helsinkiläinen, mutta myös Etelä-Pohjanmaalla asunut Eva-Riitta Siitonen pohtii puhelimessa.
Haastatteluhetkellä hän on pariskunnan kesäpaikassa Bromarvissa Tammisaaresta länteen. Niemenkärjestä avautuu merimaisema kolmeen suuntaan.
Siitonen – entinen kokoomuspoliitikko, Uudenmaan maaherra ja Helsingin kaupunginjohtaja – täytti toukokuun lopussa 80 vuotta.
– Virallisesti vanhus, hän naurahtaa itsekin ja kertoo päättäneensä, ettei enää aja autoa.
Politiikkaa ja maailman tapahtumia hän seuraa yhä tarkasti, vaikkakin sivusta ja jo enemmälti nuorempien sukupolvien näkökulmasta. Unia nähdessäänkin hän on havainnut, ettei ole niissä itse enää pääroolissa.
Kun koronakriisi iski Suomeen, Siitosen ensimmäinen ajatus oli, etteivät asiat tule toteutumaan suunnitellusti.
Häntä ei siis yllättänyt se, että moni asia yllätti. Ymmärrys juontui siitä, että hän on työnsä kautta ollut mukana monissa valmius- ja varautumistehtävissä.
– Vaikka huoltovarmuuskeskus tässä töpeksi, täytyy sanoa, että meillä on Suomessa aika hyvä kyky varautua kriiseihin. Ja se on vahvuutemme.
Siitonen nostaa esiin yleisen asevelvollisuuden, joka on ”aikamoinen kumppanuuden kokemus” ja joka monista muista maista puuttuu. Erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat meillä pienet. Sääntöjä noudatetaan.
– Tässä koronakriisissä kaikkein suurimmaksi vahvuudeksi osoittautuivatkin ymmärtäväiset ja suosituksia noudattaneet suomalaiset.
Siitonen arvioi, että heikoimmaksi lenkiksi osoittautui lopulta hallinto, ”joka sekin selvisi varsin kohtuullisesti”.
– Ripeys on tällaisissa kriiseissä suurin valtti. Asioita hidastutti ja jätti jälkensä valtioelinten yhteistyöhön kuitenkin hallituksen varsinkin alkuvaiheessa hyvin voimakas oman reviirin vartiointi.
”Kokoomuksessakin tätä on hyvä pohtia, jotteivät arvot käy liian koviksi.” – Eva-Riitta Siitonen
Siitonen viittaa tällä siihen, miten pääministeri Sanna Marin (sd.) torjui tasavallan presidentin Sauli Niinistön ehdottaman ”nyrkki”-kriisiryhmän perustamisen.
– Minulle tuli mieleen tästä heti 90-luvun laman nuori pääministeri Esko Aho ja se, miten hän vaikeassa tilanteessa suorastaan asettui suositun presidentin (Mauno) Koiviston kylkeen. Hän sai presidentin suosiosta tukea, kun rohkeasti näin teki.
Suurimpina hallinnon virheinä Siitonen mainitsee lentokenttäepisodin lisäksi myös sen, miten yli 70-vuotiaita pyrittiin suojelemaan ”velvoittavasti”.
– Suomen kansa olisi ansainnut heti suosituksen, ei ”velvoitteen” ja tämä olisi pitänyt samoin periaattein ulottaa myös aktiivi-ikäisiin.
Siitonen kertoo heränneensä itse kaupungissa aina kuudelta käydäkseen tuolloin Hietaniemen hautausmaalla, jotta tapaisi mahdollisimman vähän ihmisiä. Silti hän törmäsi tämän tästä lenkkeilijöihin, jotka ”huohottivat hihaa hipoen ohi”.
Siitonen kokee, että etäisyyksien pitäminen ”jätettiin kokonaan yli 70-vuotiaiden harteille”. Vaikka ikäihmisiä koskevat linjaukset on nyt käytännössä purettu, Siitosta mietityttävät seuraukset.
– Pelkään, että tämä lisää ikärasismia, kun meillä voidaan yhtäkkiä eristää näin vahvasti vanhukset muista kansalaisista.
Eva-Riitta Siitonen pelkää, että koronakriisin suurimmat virheet ovat kuitenkin vielä edessä päin. Ja ne koskevat jälkihoitoa.
– Talouspolitiikka on arvioitava nyt ihan kokonaan uudelleen.
Siitonen toivoo myös, että koronakriisin tuomat muutokset ihmisten käyttäytymisessä osataan hyödyntää pohdittaessa vaikkapa ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristön suojelussa.
Yhtenä esimerkkinä hän nostaa etätyön, johon monet ovat korona-aikana varsin sujuvasti solahtaneet.
– Etätyö tulee jatkossa varmasti lisääntymään, mutta ei se voi pitkään tapahtua vain keittiön pöydän ääreltä – lapset ympärillä pyörimässä.
Siitonen ehdottaa, että jatkossa esimerkiksi tyhjiksi jääneisiin koulurakennuksiin eri puolelle Suomea voitaisiin perustaa etätyökeskuksia. Niissä voisi työskennellä eri alojen asiantuntijoita, mikä parhaimmillaan lisäisi uudenlaista verkostoitumista ja innovaatioita.
Miten koronakriisi vaikuttaa kokoomukseen, tämä saa Siitosen mietteliääksi. Puolueessa on perinteisesti korostettu yksilön mahdollisuuksia ja vastuuta, mutta kriisissä on jouduttu väistämättä turvautumaan laajalti kansallisvaltion tukeen – elinkeinoelämä mukaan lukien.
– Kokoomuksessakin tätä on hyvä pohtia, jotteivät arvot käy liian koviksi.
Mitä tulee hallituksen tähänastisiin toimiin ja kriisin jälkihoitoon, Siitosen mielestä näyttää vahvasti siltä, että kaikki siirtyy käytännössä seuraavalle hallitukselle.
– Kokoomuksen pitää valmistautua nyt kaikin mahdollisin keinoin siihen, miten tätä taloutta hoidetaan. Uskon, että kokoomus tulee olemaan hyvin merkittävässä roolissa talouden elvyttämisessä.
Kokoomus on Siitosen mielestä nyt ”hyvässä tilanteessa, ikään kuin pikkuisen naftaliinissa”, odottamassa oikeaa hetkeä. Käytännössä seuraavaa vaalikautta ja hallitusvastuuta.
Mitä tulee kokoomuksen oppositiopolitiikkaan, Siitonen kannustaa keskittymään koko ajan isoihin asioihin ja jättämään pienemmät nälvimiset sivuun. Muuten tulee helposti sellainen ”väärin sammutettu” -leima.
Koronakriisi on saanut monet pohtimaan elämän rajallisuutta.
Toissa vuoden heinäkuussa Eva-Riitta Siitonen koki ison henkilökohtaisen menetyksen, kun hänen tyttärensä Hanna-Riikka kuoli kilpirauhassyöpään.
Elämä on koulutuskeikka, sanoi laulajana ja näyttelijänä tunnetuksi tullut Hanna-Riikka äidilleen. Muutama päivä ennen hänen kuolemaansa äiti ja tytär pohdiskelivat yhdessä, miten tämän keikan opetusohjelmaan ja kursseihin ei pysty kaikilta osin vaikuttamaan.
Ne on pyrittävä vain parhaalla mahdollisella tavalla suorittamaan. Osa kursseista jää kesken eikä kaikista selviydy, mutta tämän kanssa on vain opittava elämään.
– Samalla tavalla yhteisöt voivat joutua kohtaamaan tällaisia mustia joutsenia – joina koronaakin voi pitää – ja niistäkin selvitään parhaiten sillä, että uskomme itseemme mutta myös kanssaihmisiimme, heidän osaamiseensa ja voimavaroihinsa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1595930521051{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”seniorit-04″][/vc_column][/vc_row]