Vuodenvaihteen tiukat koronarajoitukset eivät ole kasvattaneet verovelan määrää. Päinvastoin verovelka on jatkanut laskuaan marraskuusta 2020 saakka. Helmikuussa verovelkaa oli yhteensä 3,3 miljardia euroa.
– On hienoa, että verovelka on painunut jo lähes korona-aikaa edeltäviin lukemiin. Tämä kertoo siitä, että ne asiakkaat, jotka tarvitsivat korona-aikana lisäaikaa maksamiseen, ovat noudattaneet heille laadittuja maksujärjestelyitä, sanoo Verohallinnon riskivastaava Tuomas Hurskainen tiedotteessa.
Juuri ennen pandemian alkamista helmikuussa 2020 verovelkaa oli yhteensä 3,1 miljardia euroa. Korona-ajan korkein piikki verovelan määrässä oli marraskuussa 2020, jolloin veroja oli maksamatta yhteensä 4,8 miljardilla eurolla.
Helmikuun 2022 alussa liki puolet maksamatta jääneistä veroista on arvonlisäveroa (1,6 miljardia euroa), reilu kolmannes henkilöasiakkaiden tuloveroa (1,1 miljardia euroa) ja loput muita veroja.
Noin 40 prosenttia verovelasta on maksukyvyttömillä asiakkailla. Noin 20 prosenttia taas on niin sanottua uutta verovelkaa, josta on lähetetty maksumuistutuksia. Noin 15 prosenttia maksamattomista veroista on asiakkailla, joille on tehty maksujärjestely.
Konkurssihakemusten määrä pandemiaa edeltävällä tasolla
Viimeisimmät koronarajoitukset eivät myöskään ole kasvattaneet konkurssiuhkaisten maksukehotusten tai Verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrää.
Tammikuussa 2022 Verohallinto haki maksamattomien verojen takia konkurssiin 106 yritystä, kun tammikuussa 2019 vastaava määrä oli 113.
Toukokuusta 2020 helmikuuhun 2021 voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki esti konkurssiin hakemisen.
– Meidän näkökulmastamme väliaikaisen lain päättyminen ei ole aiheuttanut pelättyä konkurssiaaltoa. Toki maksuvaikeudet johtavat konkurssiin vasta viiveellä, mutta hyvä merkki on se, että konkurssiuhkaisten maksukehotusten määrät eivät ole nousseet, Hurskainen sanoo.
Jos yritys ei maksa velkaansa konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa kerrotussa määräajassa, se voidaan hakea konkurssiin.
Maksujärjestelyssä oleville lyhennysvapaata
Tammikuun puolivälissä Verohallinto päätti tarjota maksujärjestelyssä oleville asiakkaille mahdollisuutta lyhennysvapaaseen maksamattomien tammi–maaliskuun maksuerien osalta.
Lyhennysvapaa oli tarkoitettu pika-avuksi asiakkaille, joita vuodenvaihteen koronarajoitukset ovat koetelleet tiukimmin.
Tarkoituksena on ollut estää maksujärjestelyjen raukeaminen. Jos maksujärjestelyssä olevaa verovelkaa ei lyhennä aikataulussa, järjestely raukeaa ja velka tulee maksettavaksi kerralla.
Maksujärjestelyssä olevat asiakkaat, joita mahdollisuus lyhennysvapaaseen koskee, saivat helmikuun alussa OmaVeroon tiedon maksujärjestelynsä uusista eräpäivistä. Verohallinnolta paperipostia saaville asiakkaille tieto saapui myös kirjeitse.
Asiakkaat voivat maksaa maksujärjestelyssä olevan velan erät myös alkuperäisessä aikataulussa.
Verohallinnon asiakkaista 35 000:lla on maksujärjestely. Maksujärjestelyssä olevista asiakkaista 71 prosenttia on yksityishenkilöitä, loput yrityksiä.