Koronan talousshokki laajenee – ”Iskut otetaan vastaan, jos käännettä ei tule”

Jyri Häkämiehen mukaan Suomen on mahdollisimman pian kartoitettava polku pois kriisitilasta.

[vc_row][vc_column][vc_column_text]Koronakriisin aiheuttaman talousshokin ensimmäinen aalto osui rajusti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin muun muassa matkailu- ja ravintola-alalla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan signaalit kriisin syventymisestä ovat vahvistuneet viime päivien aikana.

– Perinteinen teollisuus, esimerkiksi teknologiateollisuus ja rakentaminen, ovat kohdanneet tilanteen hieman viiveellä. Yrityksillä on mennyt vielä ihan kohtuullisesti, mutta kaikki riippuu siitä, että saadaanko tilanne käännettyä ennen kuin iskut joudutaan ottamaan vastaan, Jyri Häkämies sanoo Verkkouutisille.

– Nyt on jo tullut suurten konepajojen lomautusilmoituksia. Ne ovat tulleet vähän viiveellä, mutta huoli on kasvava, Häkämies jatkaa.

EK:n toteuttaman koronakyselyn mukaan noin kaksi kolmesta yrityksestä arvioi tilanteensa heikentyvän melko tai erittäin paljon. Vaikutus näkyi kaikenkokoisissa yhtiöissä jo maaliskuun lopulla. Yli 40 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa turvautumaan lomautuksiin tai irtisanomisiin.

Puolet yrityksistä tarvitsisi toiminnassaan hengityssuojaimia, hanskoja tai muita suojavarusteita. Suurin osa oli huolissaan näiden saatavuudesta.

Työmarkkinajärjestöt ovat edellyttäneet valtiolta nopeita toimia myös vasta-ainetestauksen kiihdyttämisessä. HUS:n ja Terveystalon mukaan testit voivat alkaa mahdollisesti jo pääsiäisen jälkeen.

Jyri Häkämiehen mukaan tärkeintä olisi nyt kartoittaa polkua, jolla Suomen taloutta voidaan avata asteittain ja turvallisesti.

– Tämä on tietysti hirveän tärkeää, että luodaan näkymä siitä, miten voidaan toimia askel askeleelta. Erityisesti työterveys voisi ottaa ison roolin testaamisessa. Koska monet jo nyt – saati sitten syksyllä – ovat epätietoisia siitä, ovatko sairastaneet taudin lievänä ja saaneet immuniteetin. Näiden ihmisten paluu työhön karanteenista on iso osa talouden elpymistä, Häkämies toteaa.

Talous ja terveys eivät ole vastakkain

Hän nostaa esiin Suomessa aloitettuja hankkeita matkapuhelinseurannasta. Tartuntaketjujen jäljityksen arvioidaan olleen Etelä-Korean epidemianhallinnan tärkeimpiä työkaluja.

– Talous ja terveys eivät siis ole vastakkain. Terveys tulee ensin, mutta sen edistyminen palvelee paluuta työn arkeen, Jyri Häkämies lisää.

Poimintoja videosisällöistämme

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ilmoitti keskiviikkona ottavansa merkittävästi lisävelkaa pandemian seurauksena. Suomen talous supistuu noin 5,5 prosenttia, jos rajoitustoimenpiteet jatkuvat kolmen kuukauden ajan. Vuoteen 2024 mennessä velkataakka kasvaisi jopa 148 miljardiin euroon.

Häkämies huomauttaa, että hallitusohjelman uudelleentarkastelu lienee edessä viimeistään loppukesän budjettiriihessä. Kriisin akuuttivaihe jatkuu edelleen, joten arviot voivat muuttua lähikuukausina rajustikin.

– On selvää, että korona on vienyt maalta kuin maalta pohjan pois alta. Aiempia suunnitelmia pitää tarkastella uudessa valossa. On äärimmäisen tärkeää, etteivät Suomen viennin veturien rivit harvenisi tämän kaiken myötä. Myös pääomahaasteita kokevien yritysten olisi jollakin tavalla kyettävä jatkamaan kehitystyötä, investointeja ja teknologiapanostuksia – etteivät ne hyydy matkalle.

Sote-hallinnon johtamisessa ei onnistuttu

Jyri Häkämies arvioi hallituksen ja viranomaisten kohentaneen päätöksentekoa ja valmistelua kriisin myötä. Kisaa on käyty paineen alla ja kelloa vastaan.

– Sote-hallinnon kriisinjohtaminen on kohdannut haasteita, ja varmasti siinä on tulevaa ajatellen petrattavaa. Eräs osa-alue ovat nämä suojavarusteet, joiden suhteen ollaan hyvin Kiina-riippuvaisia. Kisa on rajua, sillä maailmanmarkkinoilla on nyt todella kuuma tilanne ja hinnat nousussa, Häkämies sanoo.

Hän kiittelee ilmoitusta, jonka mukaan laajamittaisempi kotimainen tuotanto saadaan vihdoin käyntiin toukokuussa. Samaan aikaan ulkomaisia hankintoja on pakko kiihdyttää.

Kriisi on nostanut esiin myös tuotannon hajauttamisen riskit. Varastot ovat pieniä ja tuotantoketjut haavoittuvaisia. On spekuloitu, että tuotantoa oltaisiin ehkä palauttamassa Eurooppaan ja Suomeenkin.

– Se tietysti edellyttää, että täällä pystytään tekemään asioita kilpailukykyisesti. Huoltovarmuuden ja varautumisen astetta tämä on ainakin nostamassa. Toivomme toki, että kansainväliset yhtiöt arvioivat tilannetta ja tuovat tänne hyvin tarpeellisia investointeja, Häkämies pohtii.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIyY2UyMTFiNC02MDJmLTQ4MzUtOGUwMS1hYTRlZWRiZDA1NTAlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJBbGthbmVpZGVuJTIwbG9tYXV0dXMtJTIwamElMjB0eSVDMyVCNnR0JUMzJUI2bXl5c2pha3NvamVuJTIwbHVrdW0lQzMlQTQlQzMlQTRyJUMzJUE0dCUyMHAlQzMlQTRpdml0dCVDMyVBNGluJTIyJTNFJTNDJTJGZGl2JTNFJTNDc2NyaXB0JTNFJTIxZnVuY3Rpb24lMjhlJTJDaSUyQ24lMkNzJTI5JTdCdmFyJTIwdCUzRCUyMkluZm9ncmFtRW1iZWRzJTIyJTJDZCUzRGUuZ2V0RWxlbWVudHNCeVRhZ05hbWUlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklNUIwJTVEJTNCaWYlMjh3aW5kb3clNUJ0JTVEJTI2JTI2d2luZG93JTVCdCU1RC5pbml0aWFsaXplZCUyOXdpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyNiUyNndpbmRvdyU1QnQlNUQucHJvY2VzcyUyOCUyOSUzQmVsc2UlMjBpZiUyOCUyMWUuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQlMjhuJTI5JTI5JTdCdmFyJTIwbyUzRGUuY3JlYXRlRWxlbWVudCUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSUzQm8uYXN5bmMlM0QxJTJDby5pZCUzRG4lMkNvLnNyYyUzRCUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGZS5pbmZvZ3JhbS5jb20lMkZqcyUyRmRpc3QlMkZlbWJlZC1sb2FkZXItbWluLmpzJTIyJTJDZC5wYXJlbnROb2RlLmluc2VydEJlZm9yZSUyOG8lMkNkJTI5JTdEJTdEJTI4ZG9jdW1lbnQlMkMwJTJDJTIyaW5mb2dyYW0tYXN5bmMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row]

Mainos