Vaasan keskussairaalassa toteutettu kännyköiden koronasovelluksen pilotti osoitti Sitran mukaan virusaltistusten jäljitystyön olevan hankalaa. Pilotissa testattiin korona-altistusten digitaaliseen jäljittämiseen kehittyä Ketju-mobiilisovellusta.
Koekäyttäjät olivat Sitran mukaan tyytyväisiä Ketju-sovelluksen käytettävyyteen ja toimivuuteen. Teknisen analyysin perusteella pilotissa käytetty Bluetooth-teknologia vaatii kuitenkin huomattavasti säätöä ja optimointia, jotta sillä voitaisiin rekisteröidä ihmisten välisiä kohtaamisia riittävän luotettavasti.
Hajautetun mallin tarjoama vahva anonymiteetti tekee Sitran jäljitystyöstä hankalaa. Kohtaamisten yhdistäminen yksittäisiin käyttäjiin ei ole mahdollista, vaan käyttäjä saa ilmoituksen mahdollisesta altistumisestaan noin päivän tarkkuudella. Jos altistumisesta ei tiedetä tämän tarkempaa ajankohtaa tai keneltä se on peräisin, jäljitystyötä tekevän viranomaisen on äärimmäisen vaikeaa liittää altistustieto muuhun tietoon tai käyttää omaa harkintaa.
Vahva anonyymius on Sitran mukaan manuaalisen jäljitystyön kannalta hankalaa myös siksi, että sovellus tuottaa väistämättä vääriä positiivisia altistumia tilanteista, jotka eivät todellisuudessa ole altistumisriskejä. Hajautetun mallin vahva tietosuoja estää näin tilanteiden selkeän tunnistamisen ja arvionnin.
Jos sovellus toteutettaisiin hajautetun mallin sijaan hydridimallilla, niin että tarkemmat kohtaamistiedot saataisiin käyttäjän suostumuksella viranomaisille, altistumiset olisi mahdollista yhdistää muihin sairastuneisiin ja muistettuihin kohtaamistilanteisiin.
Pilotin taustalla olleessa konsortiossa olivat mukana Sitra, Vaasan sairaanhoitopiiri, 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor, Futurice ja Columbia Road sekä tietoturvayhtiö Fraktal.
Pilotin opit ja kehitetty lähdekoodi on avattu valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.
