Meni useampi vuosi, kunnes Oskari oppi pyöräilemään. Kehon hallinta ja koordinaatio ei ollut autistiselle pojalle helppoa. Vaikeudet kuitenkin selätettiin. Tänä päivänä Oskari on 27-vuotias sosiaalinen nuori mies. Hänellä on ajokortti ja hän työskentelee muuttofirmassa. Elää itsenäistä, omannäköistä elämäänsä. Pyöräilee ja käy kuntosalilla. Hyvä fyysinen kunto auttaa myös työssä, jossa joutuu kantamaan raskaita sohvia.
– Oskari on syypää siihen, että alun perin lähdin politiikkaan mukaan, sanoo kokoomuslainen Sari Rautio – Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, joka valittiin marraskuussa Suomen Paralympiakomitean uudeksi puheenjohtajaksi.
Rautioiden perheessä on kaikkiaan neljä lasta, joista nuorin on lukion toisella luokalla. Liikuntaa on harrastettu aina aktiivisesti. Kun perheessä on erityislapsi, vaatii se vanhemmilta enemmän voimavaroja mutta myös yhteiskunnan tukea.
Urheiluseuroissa tapahtunut muutos
Sari Rautiolla on monipuolinen järjestötausta vammaisurheilun parissa. Järjestöuransa hän aloitti 2000-luvun alussa Autismi- ja Aspergerliiton projektipäällikkönä.
Nykyinen, koko vammaisurheilun ja -liikunnan kirjon kattava Suomen Paralympiakomitea syntyi vuoden 2020 alussa, kun Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ja Suomen Paralympiakomitea yhdistyivät. Tätä ennen Rautio toimi muun muassa VAU:n hallituksen varapuheenjohtajana 2015-2018.
Kun Rautio katsoo ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin, paljon on menty eteenpäin siinä, miten ihmisten erityistarpeet ja oikeudet liikkumiseen on tunnistettu – osana tasa-arvoista yhteiskuntaa.
– Iso muutos on tapahtunut siinä, miten meillä on nyt paljon urheiluseuroja ja lajiliittoja, jotka etsivät aidosti ratkaisuja siihen, miten kaikenlaiset liikkujat voivat olla toiminnassa muiden mukana.
Rautio antaa tähän liittyen tunnustusta esimerkiksi Espoon Tapiot -yleisurheiluseuralle sekä Suomen Palloliitolle ja Suomen Voimisteluliitolle.
– Jokainen lapsi tarvitsee liikuntaa”, Rautio korostaa. Sen tuoma hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, onnistumisen kokemukset, kyky sietää tappioita, kehonhallinta ja koordinaatio ovat tärkeitä kasvulle ja kehitykselle. Rautio on monien tapaan ollut huolissaan siitä, miten korona-aikana lasten ja nuorten liikkuminen on entisestään vähentynyt.
– Lähtökohtaisesti en halua kritisoida koronarajoituksia, mutta sitä kritisoisin, ettei meillä ymmärretä vielä täysin liikunnan ja urheilun merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille.
[rev_slider slidertitle=”sari-rautio-02″ alias=”sari-rautio-02″]
Vanhempien välistä patistettava
Kun korona-aikana harrastusmahdollisuuksia on rajoitettu, korostuu samalla myös vanhempien vastuu ja voimavarat omien lastensa riittävän liikunnan eteen.
– Vanhempien tehtävä ei ole olla vain kiva, vaan välillä pitää sanoa, että nyt mennään ja tehdään. Kysyä kotona olevalta teiniltä, onko hän käynyt ulkona ja tähän voi sitten tavalla tai toisella kannustaa.
Poikkeuksellinen ja raskas koronavuosi on jättämässä jälkensä tavalla tai toisella jokaiseen. Eikä se voi olla vaikuttamatta myöskään politiikkaan ja siihen, miten puolueet toimivat.
Miten kokoomus voisi mielestäsi puhutella vielä paremmin ihmisiä?
– Meidän pitäisi uskaltaa olla ihmisille enemmän läsnä. Ihmiset haluavat kertoa korona-arjestaan ja meidän pitää pysähtyä kuuntelemaan. Vanha sanonta siitä, että ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu ja niiden käyttäminen oikeassa suhteessa. Tässä voisi olla meillä kokoomuksessa kehittämisen paikka, eikä se veisi yhtään pois esimerkiksi talousosaamisestamme.
Tämä Sari Raution haastattelu on julkaistu myös 31.3.2021 ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä.