Vastikään pääministeri Sanna Marin varoitteli, että kriisi saattaa kestää vielä kauankin.
En epäile, etteikö päätösten taustalla oleva analyysi olisi hyvää. Mutta silti minua kiinnostaa, mihin tarkemmin ottaen päätökset perustuvat? En ole löytänyt STM:n tai THL:n sivuilta pitkiin aikoihin yksityiskohtaisempia arvioita siitä, mikä näkemys virkamiehillä on koronaepidemian kehittymisestä. Päätösten taustalla lienee ilman muuta analyyttistä ajattelua esimerkiksi THL:n tutkijoiden taholta.
Ja en nyt tarkoita sinänsä erinomaisia THL:n tilannehuoneen tyyppisiä ratkaisuja. Tarkoitan virkamiesten (ja tutkijoiden) päättäjien päätösten taustaksi tekemiä parhaita mahdollisia asiantuntija-arvioita epidemian kehityksestä.
Mikä on hallituksen päätöksiin perustuva arvio tartuttavuusluvusta (R0)? Kuinka infektioiden tai koronavirukseen kuolleiden lukumäärien odotetaan kehittyvän? Onko taustalla tarkempia hajotelmia odotetuista ikä- tai alueellisista jakautumista? Ja niin edelleen. Tarkoitan siis tulevaisuuteen katsovia arvioita.
Minkälaiseen skenaarioajatteluun hallituksen päätökset siis perustuvat? Tieto auttaisi myös esimerkiksi ekonomisteja ja muita asiantuntijoita arvioimaan kriisin taloudellisia vaikutuksia tai pohtimaan parhaita mahdollisia tapoja liikkumiskieltojen lieventämiseksi.
Jos ja kun analyyttistä ajattelua päätösten takaa löytyy, olisi silkkaa tuhlausta olla julkaisematta sitä laajalle yleisölle. Tämä on yksittäinen, mutta oivallinen esimerkki siitä, kuinka julkinen hallinto voi avoimuudellaan edistää päätöksenteon laatua ja asiantuntijatiedon kasautumista.
Minusta olisi kovin hyödyllistä, jos esimerkiki THL julkistaisi kerran viikossa päivitetyn skenaarion epidemian siihenastisesta etenemisestä ja joitain realistisia skenaarioita tulevaisuuten katsoen. Jos ja kun nämä arviot tehdään joka tapauksessa, miksei niistä tehtäisi saman tien julkisia?
