Koronakriisin vaikutukset rakennustuotantoon ovat jääneet toistaiseksi pieniksi, ja rakentaminen supistui viime vuonna vain prosentin, kertoo Rakennusteollisuus RT.
Rakennusteollisuus RT arvioi kevään suhdannekatsauksessaan, että tänä vuonna käydään kaksi prosenttia miinuksella, mutta ensi vuodeksi palataan nollan tuntumaan.
Asuntorakentamisen hyvä vire sekä maa- ja vesirakentamiseen kohdistettu elvytys ovat pitäneet rakentamisen pinnalla taloustaantumassa.
Korona on lisännyt kiinnostusta ja kulutusta kotiin, mikä on vauhdittanut asuntotuotantoa. Sen sijaan verkkotyöskentelyn ja -ostamisen digiloikka on lisännyt tilakysynnän epävarmuutta ja hyydyttänyt toimisto- ja liikerakentamisen.
Teollisuuden investointipäätökset ovat sysäämässä liikkeelle poikkeuksellisen suuria hankkeita, kuten Kemin biotuotetehtaan rakentamisen.
Korjausrakentamisessa patoutunutta kysyntää
Rakennusteollisuuden mukaan korjausrakentamisella on tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja paljon patoutunutta kysyntää on etenkin taloyhtiöissä. Pandemian työmaille aiheuttamien suorien vaikutusten lisäksi koronarajoitukset voivat kuitenkin hidastaa taloyhtiöiden päätöksentekoa ja korjaushankkeiden suunnittelua myös kuluvana vuonna.
Toimitilojen korjausrakentamista jarruttaa vuokralaisten vuokranmaksukyvyn horjuminen, toimitilojen ylitarjonta ja epävarmuus kysynnästä.
Maa- ja vesirakentaminen on supistumassa, ja edessä on muutama laihempi vuosi. Perusväylänpidon rahoitukseen on tulossa kuoppa vuosina 2023 ja 2024 sekä investoinneissa vuonna 2024, ellei kevään puoliväliriihessä päätetä toisin.
– Yritysten matalalle pudonnut luottamus ja laskeva lupakehitys pitävät rakentamisen näkymän toistaiseksi vaisuna. Suomessa uudisrakentaminen on pitkään pysytellyt vanhoihin Euroopan maihin nähden korkealla tasolla. Taloudessa on meneillään rakennemuutos ja nähtäväksi jää, mille tasolle rakentamisen volyymi asettuu uudessa normaalissa, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo tiedotteessa.
Rakennusteollisuus RT:n helmi-maaliskuun vaihteessa tekemän viidennen koronakyselyn mukaan rakennusalan yritysten yleinen epävarmuus näytti hieman helpottaneen ja rahoitustilanne on parantunut. Yritykset varautuvat kuitenkin pahenevaan epidemiaan ja pyrkivät entistä tiukemmilla toimilla pitämään työmaat turvallisesti toiminnassa.
Asuntotuotanto nousi viime vuonna vastoin odotuksia
Asuntotuotanto nousi viime vuonna vastoin odotuksia lähes 41[nbsp]000 asuntoon, kun asuntokauppa kävi poikkeuksellisen vilkkaasti. Asuntorakentamisen arvioidaan pysyvän myös tänä vuonna hyvällä tasolla, vaikka kauppa on hidastumassa noin kymmenellä prosentilla. Ensi vuonna määrän ennakoidaan laskevan 34[nbsp]000 asuntoon.
– Kerrostalotuotanto on ollut pitkälti sijoittajavetoista. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta onkin viime vuosina vastannut kysyntään kasvukeskuksissa. Tämä on taittanut vuokrien nousun ja lisännyt asunnontarvitsijoiden valinnanmahdollisuuksia, eli markkinat ovat toimineet niin kuin pitääkin, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Matalat korot pitävät edelleen yllä sekä kuluttaja- että sijoittajakysyntää ja voimistavat alueellisia eroja. Toimivat työmarkkinat ja työvoiman liikkuvuus edellyttävät kaupungeilta kysynnän mukaista asuntotarjontaa ja tehokasta kaavoitusta.
– Sijoittajakysyntä ei ole heikkenemässä, jos sitä ei tietoisesti heikennetä. Mikäli taloyhtiölainoja säännellään liian tiukasti ja asuntosijoittajien verokohtelua heikennetään, rakennusyhtiöiden omaperusteinen asuntotuotanto voi sakata nopeasti. Tätä ei pidä tehdä, koska vapaarahoitteiset kerrostalokohteet tarvitsevat käynnistyäkseen oman asunnon ostajien lisäksi sijoittajia ja kaupungit tarvitsevat kasvaakseen riittävää asuntotarjontaa, Randell sanoo.
Randell muistuttaa, että yksityisten vuokranantajien mahdollisuus vähentää pääomavastike vuokratuloista ei ole suoranainen veroetu vaan vero lankeaa maksettavaksi myöhemmin asunnon myynnin yhteydessä.
Pientaloissa korona on saanut aikaan kysyntäpiikin, joka näkyi jo viime vuonna vanhojen omakotitalojen hintojen nousuna. Pientaloteollisuuden kauppamäärät kääntyivät myös selvään nousuun. Tonttipula rajoittaa kuitenkin pientalojen rakentamista suurissa kaupungeissa, ja omakotitalorakentamisen kasvu kohdistuu todennäköisesti kehyskuntiin.
Randell muistuttaa, että että rivi- ja pientalotonttien tarvetta ei saa unohtaa keskuskaupunkien kaavaohjelmia laadittaessa.