Verkkouutiset

Henkilöt, joilla koronavirustauti oli myötävaikuttava kuolinsyy, olivat usein monisairaita. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Korona vei viime vuonna 952 suomalaisen hengen

Verenkiertoelinten sairaudet olivat yhä yleisin kuolinsyy.

Koronavirustautiin kuoli Suomessa vuonna 2021 kaikkiaan 952 ihmistä. Lisäksi koronavirustauti oli mukana vaikuttamassa yli 200 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä, kertoo Tilastokeskuksen vuoden 2021 kuolemansyytilasto.

– Henkilöt, joilla koronavirustauti oli myötävaikuttava kuolinsyy, olivat usein monisairaita. Heistä lähes 40 prosentilla peruskuolemansyynä oli sydän- ja verisuonitauti ja noin 45 prosentilla muistisairaus tai syöpä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen sanoo tiedotteessa.

Koronavirusrokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuoli kuusi henkilöä. Nuorin menehtynyt henkilö kuului 20–24-vuotiaiden ikäryhmään ja vanhin 90–94-vuotiaiden ikäryhmään. Koronarokotteen haittavaikutus oli lisäksi myötävaikuttavana syynä 15 henkilön kuolemassa.

Valtaosa koronavirustautiin kuolleista oli ikääntyneitä, sillä eniten kuolemia oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä, ja kuolleista lähes 80 prosenttia oli täyttänyt 70 vuotta.

Alle 65-vuotiaita kuoli koronavirustautiin 133, mikä oli 91 enemmän kuin vuonna 2020. Vuodet eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoiset, sillä Suomessa koronavirusepidemia alkoi maaliskuussa 2020. Vuosi 2021 oli siten ensimmäinen kokonainen epidemiavuosi.

– Vaikka suurin osa koronavirustautiin kuolleista oli ikääntyneitä, kuolleet olivat nuorempia kuin edellisenä vuonna. Koronavirustautiin vuonna 2021 menehtyneistä enää alle viidesosa oli täyttänyt 90 vuotta, kun vuonna 2020 yli 90-vuotiaita oli neljäsosa, Pajunen kertoo.

Koronavirustaudin suora vaikutus vuoden 2021 elinajanodotteeseen oli miehillä -0,2 vuotta ja naisilla -0,1 vuotta.

– Vastasyntyneiden poikien elinajanodote olisi vuonna 2021 pidentynyt 0,3 vuotta ilman koronavirustautiin kuolleita ja tyttöjen olisi pysynyt ennallaan, kertoo yliaktuaari Markus Rapo.

Lähes puolet koronavirustaudin aiheuttamista kuolemista tapahtui Uudellamaalla. Myös suhteellinen koronakuolleisuus oli Uudellamaalla suurinta, 25,4 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohden. Koko maassa vastaava luku oli 17,2.

Verenkiertoelinten sairaudet yhä yleisin kuolinsyy

Selvästi koronaa enemmän kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet. Niihin menehtyi lähes 19 000 ihmistä, mikä on liki 300 enemmän kuin vuonna 2020. Verenkiertoelinten sairaudet pysyivät suomalaisten yleisimpänä kuolinsyyryhmänä myös viime vuonna.

Väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kuitenkin väheni prosentin edellisvuodesta.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellinen kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on pienentynyt sekä miehillä että naisilla lähes 30 prosenttia, aktuaari Kati Taskinen kertoo.

Myös kasvainten aiheuttama ikävakioitu kuolleisuus väheni viime vuonna noin prosentilla. Kasvaimiin menehtyi 13 550 henkeä. Kasvaimet aiheuttivat siten lähes joka neljännen kuoleman.

Eniten syöpäkuolemia aiheuttivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä ja naisilla rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Kolmanneksi yleisin kuolinsyyryhmä olivat muistisairaudet. Dementiaan – mukaan lukien Alzheimerin tauti – kuoli viime vuoden aikana 11 500 suomalaista, mikä on lähes 800 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Siinä missä verenkiertoelinten sairauksien ja kasvaimien aiheuttama kuolleisuus laski hieman, dementian aiheuttama kuolleisuus kasvoi selvästi, jopa neljä prosenttia.

Tautiryhmään kuolleista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, oli naisia. Naisten suurempi osuus dementiaan kuolleista johtuu siitä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä selvästi miehiä enemmän.

Naisten tapaturmakuolleisuus kasvoi

Myös tapaturmaisesti kuolleiden määrä kasvoi viime vuonna. Tapaturmissa menehtyi yli 2 300 henkilöä, mikä on yli sata enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmat aiheuttivat neljä prosenttia kaikista kuolemista.

Ikävakioitu tapaturmakuolleisuus kasvoi yli kolme prosenttia vuodesta 2020. Kasvun taustalla oli naisten tapaturmakuolleisuuden huomattava lisääntyminen (10 %). Miesten tapaturmakuolleisuus pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tapaturmaisesti kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli edelleen miehiä.

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi kaikkiaan 1 232 ihmistä, mikä on yli puolet kaikista tapaturmissa kuolleista. Kuolemaan johtaneista kaatumisista kaksi kolmasosaa sattui yli 80-vuotiaille.

Kaatumisturmien määrä kasvoi edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia. Erityisesti yli 80-vuotiaiden naisten kaatumisturmat lisääntyivät aiempaan verrattuna. Sen sijaan kuolemaan johtaneet myrkytystapaturmat ja hukkumistapaturmat vähenivät vuodesta 2020.

Alkoholiperäisiin syihin kuolleita aiempaa vähemmän

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi viime vuoden aikana 1 646 suomalaista, mikä on 70 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ikävakioitu alkoholikuolleisuus väheni yli viisi prosenttia edellisvuodesta. Työikäisten kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen pieneni edellisvuodesta koko väestöäkin enemmän.

– Kymmenen viime vuoden aikana suuntaus on ollut se, että 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kasvanut tuntuvasti, Pajunen sanoo.

Yli 60 prosenttia alkoholikuolemista johtui alkoholin käytön aiheuttamista maksasairauksista. Alkoholiperäisten maksasairauksien aiheuttamat kuolemat kuitenkin vähenivät edellisvuoteen verrattuna.

Myös alkoholimyrkytysten määrä väheni miltei 200:sta 147:ään.

Uusimmat
MAINOS