Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri näyttää kuluvalle vuodelle korjausrakentamisen kasvua enintään pääkaupunkiseudulla. Vastanneista 33 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen supistuvan kuluvana vuonna, kun taas 27 prosenttia odottaa korjaamisen kasvavan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.
Ennen koronaa korjaushankkeita pohtivien taloyhtiöiden suurin huolenaihe oli lainarahan saatavuus. Nyt aiempaa selvästi suurempi osa taloyhtiöistä kaikkialla maassa näkee ajankohtaisen taloustilanteen jarruttavan korjausten käynnistämistä.
– Kuitenkin edelleen peräti 76 prosenttia vastaajista arvioi, että vireillä olevat korjaukset toteutuvat vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta vuoden 2020 aikana, kertoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Korjausrakentamisbarometriin vastaajista melkein joka toisella on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Miltei joka viidennellä vastaajien yhtiöistä oli korjauksia käynnissä vastaushetkellä eli huhtikuun kahdella ensimmäisellä viikolla.
Lainarahoituksen saatavuus pysyi jokseenkin ennallaan viime vuoteen verrattuna. Kuitenkin runsaat kuusi prosenttia lainarahan saatavuutta kommentoineista vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut tarjousta yhdestäkään pankista.
Taloyhtiöiden arviot lainaehdoista eivät ole heikentyneet yhtä paljon kuin arviot lainan saatavuudesta. Lainaehtojen heikentymistä odottavien vastaajien määrä kasvoi 40 prosenttiin ja lainaehtojen paranevista odottavien vastaajien määrä pieneni neljään prosenttiin. Vaikka lukemat heikentyivät, ollaan vielä jäljessä vuosien 2013 ja 2014 lukemista.
Putkistokorjaukset yleisin korjaushanke
Kerrostaloissa korjataan tänä vuonna yleisimmin vesi- ja viemärijärjestelmiä, märkätiloja sekä julkisivuja ja vesikattoa. Vesi- ja viemärijärjestelmiä ilmoitti korjaavansa noin joka kymmenes vastannut kerrostaloyhtiö.
Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja vesikatto ovat yleisimmin korjausten kohteina tänä vuonna.
Alkaneen viisivuotiskauden aikana sähköautojen latauspisteet ovat nousseet kerrostaloissa selvästi yleisimmäksi hankkeeksi. Vesikatto, julkisivut, putkistot ja lukitusjärjestelmät ovat seuraavaksi yleisimpiä korjauksia kerrostaloissa. Myös rivitaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat nousivat hankkeiden kärkipaikalle seuraavan viiden vuoden jaksolla. Miltei yhtä suuriin osuuksiin nousivat hankkeet kaikissa ulkovaippaa koskevissa rakennusosissa.
Sähköautojen latauspisteet nousivat barometrissa yhä useamman yhtiön suunnitelmiin. Kerrostalovastaajista jo 32 prosenttia ja rivitalovastaajista 28 prosenttia ilmoitti, että sähköautojen latauspisteet ovat työn alla alkaneella viisivuotiskaudella.
Asiasta kysyttiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017, jolloin 19 prosenttia vastaajista arveli toteuttavansa lataushankkeen seuraavan viisivuotisjakson kuluessa. Tänä vuonna latauspisteitä aiotaan toteuttaa kerrostaloyhtiöistä 3,6 prosentissa ja rivitaloyhtiöistä 3,3 prosentissa. Molemmat lukemat ovat selvästi kasvaneet viime syksystä.
Korjausrakentaminen tarvitsee elvytystä
Barometrin yhteydessä tiedusteltiin taloyhtiöiden vastuuhenkilöiltä koronakriisin vaikutuksista taloyhtiöihin. Konkreettiset vaikutukset koskevat jo isoa osaa taloyhtiöitä. Kustannukset tulevat lisääntymään ja hankkeiden päätöksenteossa sekä toteutuksessa on monia toimeliaisuutta supistavia haasteita.
Osakkaiden talous saa lommon kriisin poikkeustoimien takia. Korjausrakentamisen määrä voi supistua tuntuvasti 2020 ja 2021, ellei taloutta saada nopeasti vauhtiin. Uudisrakentaminen on jo kääntynyt aiemmin laskuun.
Taloyhtiöille suunnattu korjausavustus olisi Kiinteistöliiton mukaan nopea keino vauhdittaa korjausmarkkinoita ja tukea rakennusalan työllisyyttä eri puolilla maata.
– Myös taloyhtiön korjauslainojen valtion täytetakaus on syytä laittaa kuntoon. Nämä toimenpiteet turvaisivat korjausrakentamisen volyymin ja työllisyyden tänä sekä ensi vuonna. Niillä olisi iso merkitys myös kansallisuusvarallisuuden suurimman erän eli asuntojen kunnon kannalta.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3332 vastaajaa. Vastaajista 2952 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 313 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 68 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 31.3.-13.4.