Iso osa suomalaisista piensijoittajista sanoo pysyneensä rauhallisena koronakevään markkinamyllerryksissä.
Vaikka sijoitusten arvot ovat heiluneet kevään aikana rajustikin, enemmistö suomalaissijoittajista on ainakin omien sanojensa mukaan seurannut markkinapaniikkia sivusta, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Maaliskuussa osakekurssit Helsingin pörssissä laskivat keskimäärin 17 prosenttia, mutta lasku oli maaliskuun puolivälissä selvästi suurempi.
Kyselyn mukaan kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta säästäjästä ja piensijoittajasta sanoo sietävänsä ainakin jonkinlaista arvojen heiluntaa sijoituksissaan.
Noin kolmasosalla sietokyky liikkuu 5-10 prosentin välimaastossa. Keskimäärin kyselyyn vastanneet sijoittajat sanovat sietävänsä noin 13 prosentin kurssilaskun.
Joka viides kyselyyn vastannut sanoi, ettei siedä tappioita sijoituksistaan lainkaan.
– Säästäjien riskinsieto on punnittu ääriolosuhteissa, esimerkiksi osakemarkkinoiden lasku huipulta ylitti kohtuullisen sietorajan yli 90 prosentilla säästäjistä. Luonnetestin selvittäneet ovat menneet läpi tyrskyn ilman paniikkimyyntejä juuri huonoimpaan hintaan. Tunnetusti sijoittaminen on helppoa, jos vain hallitsee hermonsa, toteaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro tiedotteessa.
Nummiaron mielestä on rohkaisevaa nähdä, miten suomalaissijoittajien maltti on säilynyt yllättävän hyvin keväällä. Tämä näkyy erityisesti yhdistelmärahastojen nettomerkintöjen kehityksessä keväällä.
Kotimaisista rahastoista lähti tilastojen perusteella reippaasti rahaa maaliskuussa, sillä vain yhtenä kuukautena vuonna 2008 rahastot ovat menettäneet suuremman osan pääomistaan.
Yhdistelmärahastot menettivät 3,1 prosenttia pääomista maaliskuussa, mutta suunta kääntyi jo heti huhtikuussa. Osakerahastot sen sijaan menivät yli maaliskuun maltillisesti vain 0,3 prosentin nettolunastuksilla, mutta rahavirta ulospäin on jatkunut ja noussut toukokuussa 1,3 prosenttiin.
– Toukokuun kuumimmat sijoitusluokat kuuluivat korkosijoituksiin. Lyhyisiin korkosijoituksiin virtaa jälleen rahaa maalis-huhtikuun isojen lunastusten jälkeen, mikä viestii pahimman kassakriisin olevan ohi. Toinen kevään tykki on ollut korkeariskiset yrityslainat, joissa tuottonäkymiä on uudelleenhinnoiteltu pienemmillä konkurssitodennäköisyyksillä ja keskuspankkien vahvalla tuella, Nummiaro kertoo.
Sietokyky on kasvanut
Omasta mielestään suomalaiset ovat oppineet sijoittamisesta, vaikka kevät on ollut markkinoilla hurja.
LähiTapiola kysyi tappion sietoa myös vuosi sitten. Vielä viime vuoden helmikuussa lähes joka kolmas kyselyyn vastannut sanoi, ettei siedä tappioita sijoituksistaan. Maaliskuun kyselyssä nollatoleranssin sijoittajia oli siis enää joka viides.
-Tulosten perusteella suomalaiset säästäjät ovat heikkoina hetkinä vahvimmillaan. Rauhallisena aikana vain kuusi prosenttia säästäjistä sanoi kestävänsä yli 30 prosentin tappioita, mutta keskellä pahinta turbulenssia sietokyky on yli tuplaantunut. Ehkä säästävät ovat tiedostaneet koronakriisin poikkeuksellisen luonteen ja löytäneet itsestään uusia voimavaroja myös sijoittajina.
Keskimääräinen tappionsietokyky on noussut vuodessa. Viime vuonna keskimäärin sijoittajat kestivät vajaat yhdeksän prosentin arvonlaskun, kun maaliskuun kyselyssä sietokyky noin 13 prosentissa.
Näyttää kuitenkin siltä, että sijoittajien todellinen tappionsietokyky on paljon korkeammalla tai kyky ymmärtää sijoittamiseen liittyviä arvojen heilahteluita on hyvä.
Vain ani harva kyselyyn vastannut sanoi myyvänsä kaikki sijoituksensa siedettävän tappiorajan tullessa vastaan. Joka kolmas sijoittaja sanoo olevansa huolissaan sijoitustensa tappiotuotoista, mutta ei kuitenkaan sano tekevänsä sijoituksilleen mitään.
Noin joka kymmenes sanoo tekevänsä joitakin allokaatiomuutoksia salkussaan tappiorajan ylittyessä. Enemmän kuin joka kuudes ostaisi lisää, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus.
– Realisoituneiden riskien myötä noussut riskinsietokyky näkyy myös reagointiaikomuksissa. Epävarmuus päätöksenteossa on tositilanteessa pienentynyt huomattavasti. Sijoitusten myymiseen tai riskien pienentämiseen aikoo ryhtyä harvempi, vaikka tappiot ylittäisivät oman sietokyvyn.
Toisaalta monet ovat Nummiaron mukaan nähneet kriisissä mahdollisuuksia. Rauhallisena aikana 12 prosenttia suhtautui laskumarkkinoihin mahdollisuutena, mutta koronakriisin turbulenssista ostopaikkaa etsivien osuus oli noussut 17 prosenttiin.
– Puolet suomalaisista sanoo, ettei aio tehdä mitään, vaikka tappioita tulisi. Näin, aivan oikein, pitkäjänteisesti ajattelevien osuus on noussut kriisissä. Kriisin keskellä neuvoimme, että viisainta on pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassa eli valitsemallaan riskitasolla ja jatkaa kuukausisäästämistä kuten ennenkin.
– Näyttää siltä, että moni onkin tiukassa paikassa löytänyt uutta luonnetta, pysynyt tiukasti markkinoilla ja saanut helpotusta yli 40 prosentin osaketuotoista maaliskuun pohjilta. Kriisi ei ole vielä alkuunkaan ohi, mutta lopulta aika tasaa huiput ja laaksot niin, että vauraus jää.
LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 27.maaliskuuta ja 2. huhtikuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 196 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Virhemarginaali on +/- 2,9 prosenttiyksikköä.