Vähittäiskaupan työllisyys on pienentynyt trendinomaisesti kesästä 2018 lähtien ja koronapandemia tulee Kaupan liiton mukaan heikentämään sitä vielä lisää.
– Kuluttajat kokevat myös aikaisempaa suurempaa työttömyysuhkaa, joka heijastuu suoraan kulutuskäyttäytymiseen. Liikevaihdon odotetaan supistuvan aiemmin ennustetun maltillisen kasvun sijaan. Tilanteesta kärsii eniten kotimainen erikoiskauppa, jonka tilanne on jo kriittinen, toteaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Koko kansantalouden työllisyyskehityksellä on suora vaikutus kaupan kysyntään ja sen myötä alan työllisyyteen. Kauppa on palvelualojen suurin työllistäjä, joka tarjoaa toimeentulon lähes 300[nbsp]000 suomalaiselle.
Vähittäiskaupassa työllisyys on pienentynyt trendinomaisesti kesästä 2018 lähtien, ja puolen vuoden tasaantumisen jälkeen uudelleen koko syksyn 2019. Laskeva kehitys jatkui myös tammi-helmikuussa 2020.
– Koronaepidemian vaikutus ei tilastoissa näy vielä kunnolla, mutta tulee omalta osaltaan syventämään vähittäiskaupan laskevaa kehitystä, kertoo Kurjenoja.
Koronakriisi tulee näkymään tukkukaupassa hieman vähittäiskaupan jälkeen, ja vaikutusta syventää rakentamisen ja teollisuuden mahdollinen hidastuminen.
Tätä näkemystä tukee Kaupan liittoon tulevien päivittäisten neuvontapuhelujen määrä, joka on suorastaan räjähtänyt. Päivittäin on tullut jopa parisataa yhteydenottoa koskien käynnistyviä yt-neuvotteluja ja lomautuksia.
– Meille tulevien yhteydenottojen perusteella niin erikoiskaupassa kuin teknisessä tukkukaupassakin ongelmien odotetaan jatkuvan pitkälle yli kesän, Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala kertoo.
Vielä tammi-helmikuussa Kaupan liitto ennusti, että vähittäiskaupan liikevaihto kasvaa noin prosentin, ja jatkaa tasaista kasvuaan, vaikka ei ylläkään enää finanssikriisiä edeltävään kasvuvauhtiin.
Tuoreimman, maaliskuussa tehdyn ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä pienenee kaksi prosenttia tänä vuonna olettaen, että maailmantalous toipuu koronapandemian taloudellisista vaikutuksista nopeasti kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana.
– Työttömyysuhan paheneminen laukaisee usein varautumissäästämistä, eli säästetään pahempien aikojen varalle, vaikkei siihen välttämättä olisi edes tarvetta. Tämä näkyy ennen kaikkea erikois- ja käyttötavarakaupassa, Kurjenoja sanoo.