Tilastokeskuksen mukaan suurista kaupungeista eniten tulot alenivat Vantaalla, missä keskivertoasuntokuntien tuloja parhaiten kuvaava mediaanitulo oli viime vuonna 1,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.
Helsingissä asuntokuntien reaalitulot alenivat samaan aikaan 0,7 prosenttia. Myös Espoossa, Vaasassa, Mikkelissä ja Jyväskylässä asuntokuntien tulokehitys jäi selvästi negatiiviseksi viime vuonna.
Suurista kaupungeista eniten tulot kasvoivat Kotkassa, missä asuntokuntien reaalitulot olivat viime vuonna runsaan prosentin korkeammat kuin vuotta aikaisemmin. Yli puolen prosentin tulojen kasvuun ylsivät asuntokunnat Lappeenrannassa, Seinäjoella, Oulussa ja Joensuussa.
Kaikki kunnat huomioiden eniten asuntokuntien tulot alenivat Ahvenanmaalla pienissä Sottungan (-9,7 %) ja Vårdön (-5,6 %) kunnissa. Vastaavasti suurinta asuntokuntien mediaanitulojen reaalikasvu oli vuonna 2020 Lounais-Suomessa Kustavissa (+5,3 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla Alavieskassa (+4,8 %).
Suomalaistalouksien reaalitulokehitys nollan tuntumassa
Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen kehitys oli 2010-luvun alkupuolella monen vuoden ajan vaatimatonta, joinakin vuosina jopa negatiivista.
Vuosikymmenen puolivälin tienoilla tulokehitys kääntyi selvästi positiiviseksi, ja kohtuullisena tulokehitys ehti jatkua 2010-luvun jälkipuoliskolla viiden vuoden ajan.
Ensimmäinen koronavuosi näkyy asuntokuntien tuloissa selvästi, sillä käytettävissä olevien rahatulojen kehitys hyytyi vuonna 2020 sekä keskiarvo- että mediaanitulolla mitattuna nollan tuntumaan. Edellisen kerran asuntokuntien tulokehitys on ollut yhtä heikkoa 2010-luvun alkupuolella.
Heikko käytettävissä olevien rahatulojen kehitys johtuu tuotannontekijä- eli markkinatulojen määrän pienentymisestä. Palkkatuloja, jotka ovat ylivoimaisesti merkittävin tuloerä, asuntokunnat saivat viime vuonna keskiarvolla mitattuna lähes kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Yrittäjätuloissa vähennystä oli selvästi enemmän, reaalisesti noin yhdeksän prosenttia.