Britannia on kiristänyt Brexit-tavoitteitaan kevään aikana. Valtioneuvosto toteaa asian tuoreessa muistiossaan eduskunnalle.
– UK (Britannia) näyttää nyt haluavan selvästi etäisemmän suhteen kuin mistä yhteisessä poliittisessa julistuksessa lokakuussa 2019 sovittiin, valtioneuvosto toteaa.
Kiristynyt linja kävi ilmi myös viime viikolla, kun EU:n ja Britannian neuvottelijat sopivat videokokouksessaan neuvottelujen aikataulusta. Britannian neuvottelija David Frost ilmoitti, että maa on tiukentanut suhtautumistaan Brexit-jatkoaikaan.
– Me emme hae sitä (jatkoaikaa). Jos EU pyytää sitä, me sanomme ”ei”, Frost totesi.
Aikaisemmin Britannia on ainoastaan todennut, ettei se itse hae jatkoaikaa, nyt se myös ilmoitti torjuvansa EU:n mahdollisen pyynnön.
EU:n puolella on epäilty, että Britannian hallitus torjuu jatkoajan vain osoittaakseen omille kansalaisilleen taipumattomuuttaan. Tällainen tapaus nähtiin viime vuonna, kun pääministeri Boris Johnson toistuvasti torjui vaatimukset Brexitin lykkäämisestä, mutta lopulta anoi EU:lta lykkäystä.
Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa. Tällä hetkellä on voimassa siirtymäaika, jonka kuluessa Britannia noudattaa EU-lainsäädäntöä mutta ei enää osallistu päätöksentekoon.
Osapuolet jatkavat tänään maanantaina neuvotteluja tulevista suhteistaan, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen pidentäminen ei ole enää mahdollista, valtioneuvosto toteaa.
Jos neuvottelut jäävät kesken eikä jatkoaikaa oteta käyttöön, Britannia ja EU käyvät jatkossa kauppaa ilman erityistä sopimusta pelkkien WTO-sääntöjen nojalla. Se merkitsisi tulleja ja muita rajoituksia.
Viralliset neuvottelut on välillä keskeytetty koronaepidemian vuoksi. Epävirallisia neuvotteluja on käyty videoyhteyksien avulla.
EU on julkistanut omat tavoitteensa. Se on pyytänyt myös Britanniaa tekemään samoin, mutta Britannia ei ole suostunut tähän. Britannia on pyynnöistä huolimatta kieltänyt komissiota jakamasta tekstejään jäsenvaltioille, valtioneuvosto toteaa.
EU haluaa Britannian kanssa vapaakauppa-alueen, jota eivät rajoita tullit, maksut tai tuontikiintiöt. Britannia taas on halunnut mahdollisimman suuren vapauden EU:sta, jotta se voi solmia vapaakauppasopimuksia muiden maiden kanssa. Sopimus EU:n kanssa saattaisi rajoittaa mahdollisuuksia sopimuksiin muiden kanssa.
EU myös haluaa, että Britannia noudattaa unionin säännöksien yritysten saamista valtiontuista ja että sääntöjen noudattamista valvoisi riippumaton viranomainen. Britannia taas ei halua noudattaa EU:n valtiontukisääntöjä.
EU edellyttää, että Britannia sitoutuu torjumaan veronkiertoa. EU myös haluaa, että Britannia torjuu ilmastonmuutosta ja perustaa oman päästökauppajärjestelmän, joka voidaan yhdistää EU:n järjestelmään.
EU vaatii, että Britannia noudattaa EU-tuomioistuimen päätöksiä joissakin oikeus- ja sisäasioissa. Britannian on vaikea hyväksyä tätä.
Vaikea on myös kysymys kalastuksesta. EU haluaa, että unionin jäsenmaat pääsevät jatkossakin Britannia aluevesille kalastamaan. Britannia ei tätä hyväksy. Neuvotteluja mutkistaa se, että brittikalastajat myyvät osan saaliistaan EU:n alueelle.