Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arivoi, että koronakriisin vaikutus Metsähallituksen hakkuisiin ja tuloksentekokykyyn jää lyhytaikaiseksi.
– Varmasti korona vaikuttaa tähän puumarkkinoihin ja taloustilanteeseen, mutta sen vaikutus tulee häviämään enkä usko että siitä tulee pysyvää muutosta, Leppä sanoo.
Hallitus asetti tänään tiistaina Metsähallituksen tuloutustavoitteeksi 114 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa summaa, joka Metsähallituksen on tarkoitus maksaa valtiolle puunmyyntituloja. Summa on noin 20 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosi sitten.
– Summa on noin 18 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti, Leppä sanoo.
Uudet linjaukset eivät johdu koronasta, vaan siitä, että Metsähallitukselle asetetaan ensimmäistä kertaa hiilinielutavoite. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, että tavoitteena on kasvattaa hiilinielua vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035.
Toimet aloitetaan heti. Käytännössä tämä tarkoittaa tuhkalannoituksen lisäämistä, maaperäpäästöjen vähentämistä ja kiertoajan pidentämisiä joillakin kohteilla.
– Tämä on hyvä alku. On kuitenkin selvää, että hiilinieluja vahvistavia toimia tarvitaan myös tulevilla omistajapolitiikkakausilla, Mikkonen sanoo.
Avohakkuista Metsähallitus ei luovu. Valtaosa uudistushakkuista tehdään jatkossakin avohakkaamalla puusto.
Metsähallitus kuitenkin lisää niin sanotun jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä. Ne tarkoittavat esimerkiksi pienaukkohakkuita, yläharvennusta ja suojuspuuhakkuita. Näiden osuutta lisätään hakkuualoilla 15:sta prosentista 25 prosenttiin.
Jatkuvapeitteinen kasvatus ei tarkoita samaa kuin niin sanottu jatkuva kasvatus, jota Metsähallitus vasta kokeilee metsissään. Jatkuvassa kasvatuksessa metsässä kasvatetaan eri-ikäisiä puita, eikä metsää uudistushakata, vaan sieltä poistetaan suurimmat puut ja jätetään pienemmät kasvamaan.