Valtion korkotukivaltuus tuetulle asuntotuotannolle pienenee vuositasolla 1,75 miljardista eurosta 500 miljoonaan euroon vuosina 2025–2027. Tuettu asuntotuotanto supistuu eniten Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.
Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tarkoitettuja valtion takaamia lainoja on tarjolla entistä vähemmän. Ensi vuoden budjettiesityksessä korkotukilainojen valtuus on 500 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa valtuus pienenee 71 prosenttia.
Ensi vuoden valtuudella arvioidaan voitavan aloittaa noin 2 000 valtion tukeman asunnon rakentaminen. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) mukaan tuettuja asuntoja aloitettiin vuonna 2025 yhteensä 7 903.
Leikkaus ei jakaudu tasaisesti koko maahan. Varken mukaan kuuteen suureen kaupunkiin kohdistui vuonna 2024 noin 1,03 miljardia euroa uudisrakentamisen korkotukilainoja. Kaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Oulu ja Vantaa.
Helsingissä, Espoossa ja Tampereella takauksia myönnettiin yhteensä noin 846 miljoonaa euroa, eli noin 82 prosenttia näiden kuuden kaupungin summasta.
Helsinki sai lähes puolet
Helsinki sai vuonna 2024 uudistuotannon korkotukilainoja yhteensä noin 461 miljoonaa euroa, ja niillä rahoitettiin 2 044 uutta asuntoa. Summa on lähes puolet kuuden suurimman kaupungin yhteenlasketusta miljardista eurosta.
Vuoden 2027 koko maan valtuus, 500 miljoonaa euroa, on vain hieman suurempi kuin Helsingin vuonna 2024 saama noin 461 miljoonan euron korkotukilainamäärä. Vastedes Helsingin hankkeiden on kilpailtava muiden kasvukeskusten kanssa valtakunnallisesti paljon pienemmästä valtuudesta.
Espoo sai vuonna 2024 korkotukilainoja noin 220 miljoonaa euroa, ja niillä rahoitettiin 1 172 asuntoa. Tampere sai vuonna 2024 korkotukilainoja noin 165 miljoonaa euroa ja 899 asuntoa. Turun osuus jäi noin 84 miljoonaan euroon ja 463 asuntoon.
Oulu ja Vantaa jäävät pienempään osaan
Oulu sai vuonna 2024 korkotukilainoja noin 54 miljoonaa euroa ja Vantaa noin 50 miljoonaa euroa. Molemmissa kaupungeissa uudistuotannon määrä jäi alle 320 asuntoon. Leikkauksen suora vaikutus on niissä selvästi pienempi kuin Helsingissä, Espoossa tai Tampereella, koska tuki oli jo ennestään vaatimattomampi.
Kaupungit, joihin leikkaus iskee selvimmin, ovat samoja, joissa vapaarahoitteisten omistus- ja vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut nopeimmin. Tuetun asuntotuotannon supistuminen ei tarkoita, etteikö kohtuuhintaisia asuntoja olisi tarjolla.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet koko maassa yli neljä vuotta peräkkäin. Reaalihinnat ovat painuneet parinkymmenen vuoden takaiselle tasolle. Pääkaupunkiseudulla tyhjien asuntojen määrä nousi viime vuonna yli 11 000:een samalla, kun vuokrat hieman laskivat.
Myös valtion tukemiin asuntoihin hakijoita on vähemmän: hakemusten määrä laski alkuvuonna koko maassa 22 prosenttia edellisvuodesta.
Tuelle entistä vähemmän tarvetta
Asuntomarkkinoilla ei ole näkyvissä piristymisen merkkejä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat elokuussa 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Helsingissä lasku oli 3,7 prosenttia. Suurista kaupungeista hinnat nousivat vain Oulussa.
Rakentamislupia myönnettiin kesäkuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana 15 941 asunnolle. Määrä oli 16 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Luvat ennakoivat aloituksia, eivätkä ne vielä viittaa käänteeseen.
Kun asuntoja on runsaasti tarjolla ja ne ovat historiallisesti katsottuna edullisia, perusteluja tuetulle asuntotuotannolle on entistä vaikeampi löytää. Hallitus päätyi budjettiesityksessään siihen, että tarve julkisesti rahoitetulle asuntotuotannolle on pienentynyt selvästi.