Korkokatteen – talletuspankkien perinteisenä leipähampaan – osuus on supistunut jo alle puoleen pankkisektorin nettotuotoista, kun sen osuus huippuvuonna 2008 oli vielä 65 prosenttia, Finanssivalvonta kertoo Valvottavien tila -raportissaan.
Euromääräisesti pankkien yhteenlaskettu korkokate on laskenut vuoden 2008 noin neljästä miljardista eurosta noin 3,1 miljardiin euroon.
Korkokate alenee nykyisissä matalan korkotason oloissa, kun pankkien luotonannon ja talletusten välinen marginaali supistuu.
Viime vuonna pankkisektorin liikevoiton kasvun takana olivatkin arvopaperikaupan ja sijoitustoiminnan tuotot, joiden osuus nettotuotoista nousi lähes kolmannekseen. Nämä tuotot keskittyivät kuitenkin suurimmille pankeille.
Korkokatteesta riippuvaisten pienten pankkien kannattavuus on vastaavasti heikentynyt. Viime vuonna viisi yksittäistä pienpankkia teki tappiollisen tuloksen. Pientenkin pankkien vakavaraisuuspuskurit ovat kuitenkin edelleen korkeat. Myös luottotappiot ovat säilyneet alhaisella tasolla.
Finanssivalvonnan mukaan pankit eivät kuitenkaan voi laskea korkotason nousun varaan ja luottotappioiden suunta on ylöspäin talouskasvun heikentyessä Suomessa ja koko EU:n alueella.
Lisäksi etenkin uuden likviditeettisääntelyn vaatimukset voivat aiheuttaa jatkossa pankeille lisäkustannuksia.
Monet pankit ovatkin aloittaneet sopeutustoimet mm. kulukasvua hillitsemällä, lisäämällä edullisempaa vakuudellista markkinarahoitusta ja nostamalla korkomarginaaleja ja -palkkioita.
Esimerkiksi uusien asuntoluottojen keskimääräinen marginaali nousi viime vuoden lopussa 1,4 prosenttiyksikköön, kun se vuotta aikaisemmin oli 0,9 prosenttiyksikköä.