Valtioneuvoston selvityksen mukaan korkeakouluopintoihin sijoittuminen ei ole nopeutunut tavoitteiden mukaisesti. Sijoittumista on pyritty tehostamaan jo 1990-luvun puolivälistä lähtien muun muassa opiskelijavalintoja uudistamalla.
Pääsyynä hitaaseen kehitykseen on hakijasuma. Viime vuoden yhteishaussa vain vajaa kolmannes sai koulutuspaikan. Ensikertalaiset pärjäsivät valinnoissa vain hieman muita paremmin.
– Koska hakijoista valtaosa on ensikertalaisia, on heille varattujen kiintiöiden vaikutus jäänyt vähäiseksi. Opinnot ovat nopeutuneet, mutta se ei vielä näy tutkintojen suoritusajoissa. Myös tämä kertoo siitä, että sijoittumisviiveet ovat edelleen pitkiä, tutkimuksessa todetaan.
Tilastotietojen mukaan valmennuskurssin käyminen auttaa opiskelupaikan saamisessa. Niihin liittyy selkeä hakijoita eriarvoistava piirre, mutta kurssin muodolla tai hinnalla ei näytä olevan merkitystä opiskelupaikan saannissa.
Koska suurin osa hakijoista jää valintatavoista riippumatta ilman koulutuspaikkaa ja seuraavana vuonna hakijoiksi tulevat uudet ensikertalaiset, säilyy heidän osuutensa hakijajoukossa pitkään ennallaan.
Myös valmistuneiden keski-ikä on pysytellyt suhteellisen korkeana. Ensikertalaiset kerryttävät opintopisteitä muita nopeammin, joten koulutukseen sijoittamista parantavat toimenpiteet nopeuttavat myös valmistumisaikoja.
Tutkimuksen toteuttivat Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.
Tutkimus: Korkeakoulutukseen sijoittuminen ei ole nopeutunut vuoteen 2017 mennessä https://t.co/RJyr4D5XFc
— Valtioneuvosto | Statsrådet (@valtioneuvosto) March 26, 2018