Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä arvioi, että kokeilu oli osallistuneille korkeakouluille oppimisprosessi, mutta sillä ei ollut suurta taloudellista merkitystä.
Selvitys luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) maanantaina.
Suomalaisilla korkeakouluilla oli mahdollisuus osallistua lukukausimaksukokeiluun vuosina 2010-2014.
Korkeakoulut saattoivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Korkeakoulut saivat itse päättää perittävien maksujen suuruudesta. Osallistumisen ehtona oli, että korkeakouluilla oli apurahaohjelma.
Kokeilulla haluttiin selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä olisi korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle ja vieraskielisen koulutuksen laadulle.
Lukumaksukokeilu ei täyttänyt sille asetettuja odotuksia kokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia.
– Merkittävä osallistumisen este oli kokeilun lyhyt kesto ja määräaikaisuus. Vapaaehtoisuus maksujen perimisessä ei myöskään kannustanut osallistumaan kokeiluun, sillä maksuja perivät ohjelmat olisivat olleet haasteellisessa kilpailutilanteessa samalle kohderyhmälle tarjottavan maksuttoman koulutuksen kanssa, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä toteaa.
Ammattikorkeakoulujen osalta kokeilun kohdistuminen vain ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin ohjelmiin teki kokeiluun osallistumisen epätarkoituksenmukaiseksi, sillä lähes kaikki ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat perustutkinto-ohjelmissa.
– Pohdittaessa, mitä tehdään lukukausimaksukokeilun jälkeen, on tarpeen katsoa kokonaisuutta erityisesti Suomen korkeakoulukentän kansainvälistymisen näkökulmasta Kiuru linjaa. Pidän tärkeänä, että EU/ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen osalta päästäisiin selkeisiin johtopäätöksiin viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Itse pidän tärkeänä, että esteet suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiseltä poistetaan, opetusministeri Krista Kiuru sanoo sanoo.
Kokeilun aikana lukukausimaksullisissa ohjelmissa aloitti yhteensä 355 EU- ja ETA -alueen ulkopuolelta saapunutta opiskelijaa. Opiskelijat tulivat 53 eri maasta. Suurin osa maksavista opiskelijoista tuli Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus vaihteli koulutusohjelmittain. Yleisin perittävä lukukausimaksu on ollut 8 000 euroa.