Kasvuodotuksia kuitenkin varjostaa se, että taloyhtiöt eivät ole saaneet enää urakkatarjouksia entiseen tapaan. Myös lainansaannin ja lainaehtojen heikentymisnäkymät kertovat siitä, että rahoitustekijät eivät ainakaan voimista korjausrakentamisen kasvua.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 30 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. Vastaajista 28 prosenttia odottaa sen sijaan korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.
Tälle vuodelle barometri ennakoi kasvua vain pääkaupunkiseudulle.
Suhdannenoususta ei enää vetoapua korjaamiseen
Korjausrakentamisbarometrin vastaajat arvioivat kevääseen 2018 asti, että yleisen taloustilanteen negatiivinen vaikutus korjausrakentamiseen vähenee, mutta syksyllä 2018 tämä kehitys on kääntynyt taas huonompaan suuntaan. Nyt keväistä suurempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.
– Tulos on linjassa esimerkiksi Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdanneindikaattoreiden tulosten kanssa. Makrotalouden tunnelma on vuoden 2018 kuluessa heikentynyt, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Taloyhtiöt ovat saaneet aiempaa hiukan vähemmän urakkatarjouksia. Hallitusten vastauksissa hieman runsas kolmannes taloyhtiöistä oli saanut ainoastaan kaksi tarjousta, kun vuosi sitten näiden osuus oli 29 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan laskenut. Näin oli sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöiden kohdalla.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähintään kolme tarjousta saaneiden yhtiöiden osuus pieneni enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Vain kaksi tarjousta saaneiden kasvu oli samanlainen pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella.
Taloyhtiöiden lainansaanti aiempaa tiukemmassa
Vastanneista taloyhtiöistä 11 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Ainoastaan kolme prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Edelleen 86 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan.
Lainansaantia kuvaavat tulokset heikentyivät vuoden 2014 lukemien tasolle, jolloin lainansaanti oli merkittävästi hankalampaa kuin parina viime vuonna. Muutos oli samansuuntainen kaikkialla Suomessa, mutta erityisen paljon arvio heikentyi pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.
Samansuuntainen oli kehitys myös taloyhtiöiden hallitusten arvioissa lainaehtojen tulevaisuuden kehityksestä. Niissäkin arvioissa päädyttiin takaisin kevään 2014 lukemiin, jolloin odotukset olivat viimeksi voimakkaasti alaviistoon. Lainaehtojen heikentymistä odotti nyt 46 prosenttia hallitusvastaajista, ja ainoastaan kolme prosenttia odotti, että lainaehdot paranevat.
Korjauslainojen saamisessa on viitteitä heikentyneestä kehityksestä. Hallitusvastaajista 35 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen, kun vielä vuosi sitten lukema oli 26 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia oli nyt saanut kolmannes vastaajista, kun vuosi sitten lukema oli 45 prosenttia.
Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on pysynyt barometrin vastaajayhtiöissä jo vuoden ajan ennallaan, 0,9 prosenttiyksikössä.
Jukka Kero arvioi, että kuluvana vuonna käyty taloyhtiöiden ja kotitalouksien velkaantumiskeskustelu sekä taloyhtiöiden käymät neuvottelut rahalaitosten kanssa ovat mahdollisesti vaikuttaneet siihen, että arviot rahoitusolosuhteista ovat selvästi heikentyneet.
– Velkaantumiskeskustelussa ovat sekoittuneet uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen rahoitus, mikä saattaa hämmentää taloyhtiöitä. Taloudelliset olosuhteet korjausrakentamisen kannalta poikkeavat kuitenkin merkittävästi yhtiöstä ja alueesta riippuen, Kero sanoo.
Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi lähes 3[nbsp]000 taloyhtiönsä edustaja.