Useat kansainväliset talouslehdet ovat viime aikoina käsitelleet Suomen taloudellisia ongelmia esimerkkinä euron haitoista.
Itsenäisen ekonomistin ja MarketNozen tutkimusjohtajan Roger Wessmanin mielestä on ”selkeästi väärin laittaa kaikki, tai edes suurin osa, Suomen talouden ongelmista eurojäsenyyden kontolle”. Wessman kirjoittaa aiheesta tuoreessa blogimerkinnässään.
Euron haittoja Suomelle on pyritty osoittamaan muun muassa vertaamalla Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotteiden kasvueroa. Wessman toteaa, että suurin osa kasvuerosta johtuu ”tekijöistä, joita ei voida korjata devalvaatiolla”. Hän huomauttaa, että kun vertaillaan Suomen ja Ruotsin työttömyysasteen kehitystä, se on ollut hyvin samankaltaista lukuun ottamatta vuoden 2013 jälkeistä ajanjaksoa, jolloin työttömyysasteiden välille on revenny parin prosenttiyksikön ero.
– Eli jos omalla valuutalla saataisiin työttömyys pudotettua Ruotsin tasolle, BKT olisi vain muutaman prosenttiyksikön nykyistä korkeampi, Wessman kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että Suomen ja Ruotsin kasvueroa selittävät esimerkiksi ”Nokian matkapuhelintoimintojen romahdus ja Venäjän viennin lopahtaminen”.
– Voidaan toki argumentoida, että esimerkiksi telelaiteviennin romahdusta olisi voitu kompensoida, jos valuutan heikkeneminen olisi kasvattanut muuta vientiä. Täysin tällä ei olisi kuitenkaan voitu kompensoida matkapuhelintoimintojen romahduksen vaikutusta, Wessman kirjoittaa.
Vaikka Suomella olisi oma valuutta, joka devalvoituisi, Venäjän viennin ongelmia se ei kykenisi täysimääräisesti paikkaan.
Wessman kuitenkin toteaa, että ”kilpailukyvyn palauttaminen on hitaampaa eurojäsenyydestä johtuen”.
– Kilpailukyvyn palauttaminen ilman valuutan heikentämistä on tuskallisen hidasta, mutta ajan myötä sekin onnistuu, joten tämä ei ole kokonaisuudessaan pysyvä kustannus, Wessman kirjoittaa.
Kriisimaissa kuitenkin euroalueen jäsenyys on Wessmanin mukaan aiheuttanut massatyöttömyyden.
– Tulevien kustannusten arvioimiseksi pitäisi tietää, mitkä haasteet tulevaisuudessa tulevat koettelemaan Suomen taloutta, ja pohtia riskiä, että Suomi voisi ajautua samankaltaisiin ongelmiin, hän kirjoittaa.
Blogi on julkaistu myös Arvopaperi-lehden kumppaniblogina.