Luku sisältää arvion tänä keväänä syntyvästä lähes 350 pennusta. Suomen karhukanta on kasvanut noin 15 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan arvioon, joka oli 1450–1590 kontiota.
Riistakeskusalueittain karhujen määrä vahvistui selkeästi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Karhujen määrä väheni Oulun, Keski-Suomen ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueilla. Muilla riistakeskusalueilla muutokset olivat vähäisiä.
– Karhukanta-arvioon vaikuttaa biologisten tekijöiden ohella myös havaintomateriaalin määrä ja laatu. Onkin hyvin todennäköistä, että nyt nähtävät muutokset Kainuun, Pohjois-Savon ja jopa Pohjois-Karjalan karhukannassa vuosien 2014 ja 2015 välillä eivät ole yksin biologisten tekijöiden aiheuttamia, kertoo Luken tutkija Samuli Heikkinen.
Arvio karhukannan runsaudesta, pentutuotosta ja metsästyskestävyydestä pohjautuu viime vuonna tehtyihin petoyhdyshenkilöverkoston havaintoihin. Kokonaisuudessaan karhuhavainnot lisääntyivät noin kymmenen prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.
Sen sijaan pentuehavaintojen määrä väheni lähes 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Karhukanta-arvion pohjana ovat havainnot vuotta nuoremmista pennuista. Erillisiä pentueita arvioidaan olleen viime vuonna 163–187 kappaletta.
Luonnonvarakeskuksen arvion pohjalta maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä ensi metsästyskaudelle. Karhunmetsästys alkaa 20. elokuuta.