Maaliskuussa pantiin vireille 392 konkurssia, mikä on 42 konkurssia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa, kertoo Tilastokeskus.
Konkurssihakemusten määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2021 saakka.
Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1068, mikä on 135 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuosi sitten.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssiin haettiin 26 yritystä teollisuudesta, 50 kaupan alalta ja 73 rakennustoiminnasta.
Syitä kasvaviin konkurssilukuihin on useita, muistuttaa Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.
– Kotimaan heikko taloustilanne sekä ulkomailta heijastuvat epävarmuudet selittävät ison siivun luvuista mutta myös pitkät maksuajat ajavat yrityksiä konkurssiin, Toivonen toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa on maan tapa, että yritysten välissä sopimussuhteissa isompi yritys sanelee itselleen edulliset ja pitkät maksuehdot, joka aiheuttaa pienyrittäjälle taloudellista haittaa.
– Näissä tilanteissa pienyrittäjä joutuu odottamaan saataviaan jopa useiden kuukausien ajan, vaikka hänen tulee kuitenkin itse suorittaa verot, palkat, vuokrat ja muut kulut ajallaan. Onkin arvioitu, että neljännes konkursseista johtuu siitä, ettei yritys saa rahojaan ajallaan, Toivonen jatkaa.
Toivosen mukaan konkurssien määrä saataisiin osin kuriin puuttumalla yritysten välisiin pitkiin maksuehtoihin.
– Konkreettisesti tämä tarkoittaisi sitä, että hallitus toteuttaisi syksyn 2025 riihessä sopimansa kirjauksen, jonka mukaan selvitetään keinot tehostaa maksuehtolain noudattamista viranomaisvalvonnan kautta.