Tilastokeskuksen mukaan henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 15 637, mikä on puolestaan 1 431 henkilöä (10,1 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.
Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.
Lukumääräisesti eniten konkurssit lisääntyivät muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 873 konkurssia, mikä on 61 konkurssia (7,5 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan päätoimialalla pantiin vireille 238 konkurssia vuonna, mikä on 48 konkurssia (26,3 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Kaupan päätoimialalla taas pantiin vireille 577 konkurssia, mikä on niin ikään 48 konkurssia (9,1 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.
Konkurssien määrä väheni rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi–joulukuussa vireille 705 konkurssia, mikä on 55 konkurssia (7,2 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.
Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.
Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin ”menemistä” sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.