Juhana Vartiaisen mukaan perustuslakikontrolli ei ole enää omalla alueellaan, kun sote-menojen kehyksen tasosta keskustellaan perustuslaillisena kysymyksenä.
Vartiainen keskusteli asiasta twitterissä perustuslakiasiantuntija Juha Lavapuron kanssa. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.
Vartiaisen tviitin kommenttiketjussa pohditaan, miten budjettirahoitus voi olla perustuslaillinen kysymys.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi keskusteluun, että hallituksen sote-esityksessä menorajoite on asetettu ”epärealistisen alhaiselle tasolle”.
– Kun valinnanvapausjärjestelmään ei sisälly mitään elementtejä joilla saada säästöjä aikaiseksi, on kaikki syyt käsitellä menorajoitteen suhdetta ihmisten perustuslaillisiin oikeuksiin, Andersson sanoo.
Juhana Vartiainen vastaa, että kyse on ”materiaalisesta erimielisyydestä”.
– Kilpailu (valinnanvapaus) tuo säästöjä innovoinnin kautta, ja lisäksi säästöpaine ja julkisyhteisöt toimimaan tehokkaammin. Julkiset rahat riittävät ajan mittaan parhaiten kun ne eivät aivan riitä, Vartiainen avaa.
Li Anderssonin mukaan asiantuntijat eivät usko tähän analyysiin ja riskinä nähdään kilpailun puute. Andersson toteaa, että mallissa on myös useita kustannuksia nostavia elementtejä.
Juhana Vartiainen muistuttaa, että julkistaloutta vaivaa kestävyysvaje. Hän varoittaa tilanteen seurauksista.
– Eli nykyiset menositoumukset ovat konsistentteja julkistalouden kasvavan alijäämän (=”konkurssin”) kanssa, mikä taas tarkoittaa että jossain vaiheessa kenenkään oikeudet eivät enää toteudu. Perusoikeudet edellyttävät kestävää julkistaloutta.
Andersson vastaa Vartiaiselle, että hallituksen sotemallin keskeisin ongelma on ”kustannuksia lisäävä valinnanvapaus yhdistettynä epärealistisen tiukkaan mekaaniseen menorajoitteeseen”.
Juhana Vartiaisen mukaan kyse on aatteellisista eroista.
– Tässä näkyvät eri poliittisten suuntausten eri näkemykset yhteiskunnan ja talouden toiminnasta. Niiden väliltä valitseminen on poliittinen, ei valtiosääntöoikeudellinen päätös, hän toteaa.
1 Tässä on siis materiaalinen erimielisyys. Kilpailu (valinnanvapaus) tuo säästöjä innovoinnin kautta, ja lisäksi säästöpaine ja julkisyhteisöt toimimaan tehokkaammin. Julkiset rahat riittävät ajan mittaan parhaiten kun ne eivät aivan riitä.
— juhana vartiainen (@filsdeproust) May 29, 2018
2 Lisäksi meillä on kestävyysvaje eli nykyiset menositoumukset ovat konsistentteja julkistalouden kasvavan alijäämän (=”konkurssin”) kanssa, mikä taas tarkoittaa että jossain vaiheessa kenenkään oikeudet eivät enää toteudu. Perusoikeudet edellyttävät kestävää julkistaloutta.
— juhana vartiainen (@filsdeproust) May 29, 2018
Tässä näkyvät eri poliittisten suuntausten eri näkemykset yhteiskunnan ja talouden toiminnasta. Niiden väliltä valitseminen on poliittinen, ei valtiosääntöoikeudellinen päätös.
— juhana vartiainen (@filsdeproust) May 29, 2018
Jos sote-menojen kehyksen tasosta keskustellaan perustuslaillisena kysymyksenä, perustuslakikontrolli ei ole enää omalla alueellaan. Sote-uudistus huojuu ja uhkaa viedä hallituksen mukanaan – siihen on kaksi syytä https://t.co/NCRSqhyKFv
— juhana vartiainen (@filsdeproust) May 27, 2018