Ruotsi testasi 28 miehittämätöntä ilma-, pinta- ja vedenalaista järjestelmää Naton REPMUS 2026 –harjoituksessa Etelä-Portugalin rannikolla 31. elokuuta–25. syyskuuta. Testattaviin järjestelmiin kuului muun muassa miehittämätön Stridsbåt 90 -vene.
Harjoitukseen osallistui Ruotsista noin 300 puolustusvoimien, teollisuuden ja hallinnon virastojen edustajaa. Portugalin merivoimien, Naton, Euroopan puolustusviraston ja sen tutkimuskumppaneiden järjestämä harjoitus kokosi edustajia 38 valtion merivoimista, yli 200 yrityksestä ja yhteensä yli 3 100 henkilöä. Mukana oli myös yli 300 miehittämätöntä merijärjestelmää.
Suomen osastoa johti Merisotakoulun Meritaistelukeskus. Suomen merivoimien painopisteenä oli muun muassa johtamisjärjestelmien standardointi, jotta miehittämättömiä suorituskykyjä voidaan johtaa keskitetysti liittouman sisällä. Ruotsin merivoimat puolestaan pyrki parantamaan merialueiden valvontaa, sukellusveneiden torjuntaa ja miinanraivausta.
– Miehittämätön alus täydentää suurempia, miehitettyjä aluksiamme, totesi merivoimien kehitysupseeri, komentajakapteeni Magnus Lind, joka toimii myös Naton laivastosodankäynnin asiantuntijaryhmän varapuheenjohtajana.
Harjoituksessa koneet taistelivat koneita vastaan. Ruotsi, Suomi, Tanska ja Norja muodostivat yhteisen taisteluosaston. Sen johtoportaan alaisuudessa toimivat harjoitukseen hyväksytyt pohjoismaiset yritykset ja suorituskyvyt. Ukraina muodosti osastossa oman johtoportaansa ja tuki miehittämättömien järjestelmien johtamista ja käyttöperiaatteita ensilinjan osaamisellaan.
Suomen tärkein tutkimuskohde oli tänä vuonna toimintaympäristö, jossa matkapuhelinverkot ja satelliittiyhteydet eivät ole käytettävissä.
– Suomi toi harjoitukseen muun muassa oululaisen KNL:n kehittämän uuden sukupolven kognitiivisen CNHF-radiokokonaisuuden. Sen avulla voidaan viestiä pitkillä etäisyyksillä ilman perustavanlaatuista infrastruktuuria, kertoi Merisotakoulun komentajakapteeni Janne Vihervaara.
Järjestelmiä kokeiltiin yhdessä muiden Nato-maiden kanssa sotilaallisissa skenaarioissa, jotka ulottuivat vastustajan havaitsemisesta hyökkäykseen. Vihervaaran mukaan miehittämättömien järjestelmien käyttö ei juuri eroa tavanomaisesta, kun niiden suorituskyky ja rajoitteet tunnetaan. Ne mahdollistavat kuitenkin suuremman riskinoton ja tavanomaista rohkeammat operaatiot.
Tekoälyä hyödynnettiin lähes kaikissa järjestelmissä. Vihervaaran mukaan pohjoismainen yhteistyö paransi selvästi harjoituksen kustannustehokkuutta sekä tuki miehittämättömien suorituskykyjen taktista ja operatiivista käyttöä.
– Hyöty syntyi siitä, että voimme yhdistää sotilaallisen ja teollisen asiantuntemuksen tavoilla, jotka eivät muuten olisi mahdollisia, totesi Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen FMV:n tekninen asiantuntija ja osallistujaryhmän johtaja Robert Sandgren.