Vaikka Neuvostoliiton hajoamisesta on kulunut yli 30 vuotta, kommunismin aiheuttama tuho jatkuu amerikkalaisasiantuntija Robert Kaplanin mukaan edelleen ja näyttelee hyvin merkittävää roolia kansainvälisen järjestelmän kriisissä. Kommunismin läsnäolo näkyy hänen mielestään erityisesti Vladimir Putinin Venäjällä, jonka diktatorinen hallinto rakentuu pitkälti Neuvostoliiton perinnön varaan.
– Älkäämme unohtako, että Neuvostoliitto oli olemassa seitsemän vuosikymmentä ja aiheutti vielä enemmän yhteiskunnallista tuhoa kuin Itä-Euroopan miehitys kylmän sodan aikana, Kaplan sanoo ranskalaislehti l’Expressille antamassaan haastattelussa.
Putinilla on hänen mukaansa nykyisin enemmän valtaa kuin yhdelläkään Venäjän tai Neuvostoliiton johtajalla sitten Josif Stalinin. Ja siinä missä Putin nojaa Staliniin, kommunistisessa Kiinassa vannotaan yhä leninismin nimiin, hän muistuttaa.
Edesmennyt venäläinen Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn, jota Kaplan luonnehtii järjestykseen kiintyneeksi konservatiiviksi, seuraisi hänen mukaansa maansa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan murheellisin mielin. Solženitsyn olisi hänen mukaansa epäilemättä kuvaillut Putinia epäonnistuneeksi johtajaksi, jonka tuhoisa sota on heikentänyt Venäjää Kaukasuksella, Keski-Aasiassa ja Siperiassa.
– Konflikti on jatkunut kolme vuotta ja kirjaimellisesti imenyt kaiken Venäjän energian, taloudelliset resurssit ja työvoiman. Solženitsyn, joka oli kiihkeä venäläinen nationalisti, olisi ollut syvästi järkyttynyt tästä tilanteesta, Kaplan toteaa.
Se, että Putinin ”sotilaallinen erikoisoperaatio” vain jatkuu ja jatkuu, on hänen mielestään omiaan arkipäiväistämään sodan merkityksen käännekohtana, joka jättää pysyvät jäljet sekä Venäjään että Eurooppaan. Kun sota aikanaan päättyy, Putinin tulevaisuus riippuu Kaplanin mukaan ennen kaikkea Venäjän talouden tilasta.
– Se on tärkein tekijä, joka pitää hänet vallassa, ja se saattaa pitää hänet vallassa vielä sodan päätyttyäkin. Venäläiset oligarkit ja korkeimmat sotilasjohtajat pelkäävät hänen lähtöään kaaoksen pelossa. Putinin jälkeen voi helposti syntyä jonkinlainen anarkia. Moni eliitin jäsen saattaa yksityisesti katsoa, että Putin teki virheen hyökätessään Ukrainaan, mutta näkyvissä ei ole yhtään poliittista hahmoa tai voimaa, joka voisi astua hänen tilalleen aiheuttamatta suurta sisäistä kriisiä, Kaplan arvioi.
Hän pitää selvänä, että historia tulee tuomitsemaan Putinin ankarasti nimenomaan Ukrainan vastaisen hyökkäyssotansa vuoksi.
– Ajatelkaa, miten paljon vaikutusvaltaa Putinilla oli Euroopassa ennen tätä sotaa. Hän oli jopa tehnyt Saksasta eräänlaisen puolueettoman suurvallan, joka oli vahvasti riippuvainen venäläisestä kaasusta. Kun hän hyökkäsi Ukrainaan, eikä operaatio sujunut suunnitelmien mukaan, hän menetti merkittävän osan vaikutusvallastaan. Ja vaikka Venäjällä näyttää nyt olevan jonkinlainen yliote taistelukentällä, se on saavutettu valtavin kustannuksin.
Robert Kaplan on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut journalisti ja tietokirjailija, joka on työskennellyt muun muassa maineikkaan Stratfor-konsulttiyhtiön johtavana geopolitiikan analyytikkona sekä merkittävissä asiantuntijatehtävissä Yhdysvaltain puolustushallinnossa.
