Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla suhtautuu kriittisesti Euroopan komission budjettiehdotukseen.
Komission ehdotus vuosien 2028–2034 budjetiksi on 2 000 miljardia euroa. Se on kooltaan ennätyksellisen iso. Aiempi vuosien 2021–2027 rahoituskehys oli kooltaan 1 200 miljardia euroa, joten kasvu on suuri.
Tarkasta talouslinjastaan tunnetut Saksa, Ruotsi ja Hollanti ovat kritisoineet ehdotusta. Suomikin liittyi joukkoon, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) kritisoi ehdotusta, vaikka sen sisältö olikin hänen mukaansa oikeansuuntainen.
– Budjettiehdotus on yleensä aina hieman ylimitoitettu, mutta tällä kertaa se oli sitä huomattavan paljon, Salla sanoo.
Pääministeri Orpo toi esille sen, että muuttuneessa maailmassa budjettiehdotus on oikeansuuntainen. Puolustuskyvyn ja EU:n kilpailukyvyn parantaminen ja Ukrainan nielevät rahaa.
Komissiolla on Sallan mukaan käsissään toinenkin ongelma.
– Koronaelvytyspaketin korot ovat niin kovat, että niiden rahoitukseen on pakko saada rahaa. Komission esityksen luvut eivät edes täsmää tällä hetkellä, vaan rahoitus jää vajaaksi.
Salla kyseenalaistaakin sen, miten EU:n budjettiehdotuksen rahoitus voidaan saada kasaan.
– Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että rahoitukseen ei oteta lisää rahaa jäsenmailta. Hän todennäköisesti tulee esittämään omien varojen veroja, mutta niistä ei tule tarpeeksi rahaa budjettiin, Salla sanoo.
Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa neuvotella komission ehdotuksesta. Yleensäkin budjetin raatelu on hyvin raakaa, mutta tällä kertaa budjetti voi joutua tavallistakin kovakouraisempaan käsittelyyn.
– Ehdotus on monelta osin hyvin epämääräinen. Jokaisella maalla on ongelmakohtia, jotka ne nostavat varmasti esityksestä esille. Esimerkiksi Ruotsi vastustaa tupakkaveroa, koska se koskisi myös nuuskatuotteita.
Suomen pitää tarjota myös ratkaisuja
Suomessa kovinta keskustelua budjettiehdotuksesta on noussut maataloustukien kohtalosta. Sallan mukaan leikkaukset eivät ehkä ole aivan niin dramaattisia kuin on pelätty.
EU:n maataloustukien keskiössä ovat aiemmin olleet suorat tuet. Suorat tuet ovat EU:n viljelijöille tarjoamaa tulotukea. Osa näistä suorista tuista on uudessa esityksessä siirretty esimerkiksi viherryttämistukien alle. Leikkauksen kohteeksi maataloustuet ovat esityksessä kuitenkin joutuneet.
– Osa tuista on paketoitu eri tavalla kuin aiemmin.
Tarkkoja lukuja suomalaismepit eivät ole vielä saaneet. He voivat tehdä vain arvioita.
– Komissio ei ole toimittanut vielä papereita, joista tarkat luvut selviäisivät. Maakohtaisesti on vaikea sanoa, millaisista summista on kyse. On mahdollista, että suorista tuista leikattaisiin noin viidennes, mutta se ei ole vielä varmaa ja sitä voidaan kompensoida muissa tuissa, Salla sanoo.
Salla sanoo, että Suomi voi aiheellisestikin kritisoida komission ehdotusta. Mutta se ei voi vain kritisoida sitä. Suomen pitää olla valmis tarjoamaan kritiikin ohella myös ratkaisuja.
Sallan mukaan uusilla maksuilla jäsenmaille ja yhteisvelalla budjettia ei pidä rahoittaa. Yhteisvelka nousi ensi kertaa kunnolla puheenaiheeksi, kun Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi nosti sen esiin viime syksynä raportissaan.
Salla ei kuitenkaan yhteisvelasta tällä hetkellä innostu, kun koronaelvytyspaketin korot ovat kuormittamassa komission budjettia jo nyt. Hän on tarjonnut yhtenä ratkaisuna digiveroa suurille unionin ulkopuolisille teknologiayhtiöille, kuten Googlelle, Applelle ja Metalle.
– Esitän digiveroa erityisille portinvartijayrityksille. Meillä ei tällä hetkellä ole veroa, joka olisi kohdennettu EU:n ulkopuolisille toimijoille, mutta kysyn, että pitäisikö olla. Donald Trump uhkaa meitä 30 prosentin tulleilla ja EU ei halua ottaa palveluita tullien piiriin. Palveluiden verottaminen olisi reilua ja se tuloutettaisiin suoraan EU:n budjettiin unionin omina varoina.
