Julkisomisteisia sidosyksiköitä edustava Kustos ry on jättänyt virallisen kantelun Euroopan komissiolle vaatiakseen toimia Suomen hallituksen kaavaileman hankintalain muutoksen estämiseksi.
Kyse on hallituksen esityksestä, joka asettaisi inhouse-yhtiöiden käytölle kymmenen prosentin vähimmäisomistusrajan.
Kustos ry:n mukaan muutos rajoittaisi kuntien yhteistyötä ja itsehallintoa erityisesti pienillä ja harvaan asutuilla alueilla. Yhdistys varoittaa, että jopa 200 julkisomisteista yhtiötä voi joutua lopettamaan toimintansa, mikä hajottaisi palvelutuotantoa ja nostaisi kustannuksia esimerkiksi jätehuollossa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Nyt ei ole kyse vain kuntien vapaudesta, vaan koko EU:n sisämarkkinoiden oikeusvarmuudesta. Suomi ei voi yksipuolisesti muuttaa EU-direktiivin ydintä, perustelee kantelun laatinut asianajaja Jouni Alanen.
Kyseessä on jo toinen Suomen hallituksen ajamasta lakimuutoksesta tehty virallinen EU-kantelu. Ensimmäisenä heinäkuun alussa kantelun jättivät seitsemän kunnallista jäteyhtiötä, kuten Lounais-Suomen Jätehuolto ja Pirkanmaan Jätehuolto.
Hallituksen esityksen mukaan kymmenen prosentin omistusraja varmistaisi omistajaohjauksen inhouse-hankinnoissa, mutta kriitikoiden mukaan kyse olisi EU:n tiukimmasta sääntelystä alallaan.
Kantelun mukaan rajaus rikkoisi hankintadirektiivin ehtoja sekä EU-oikeuden perusperiaatteita, kuten suhteellisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Kustoksen mukaan lakiesitystä ei ole perusteltu kunnollisella vaikutusarviolla. Ainoa tehty arvio – Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys – ennakoi, että muutos lisäisi kustannuksia ja heikentäisi tehokkuutta.
Lausuntokierroksella esitys sai laajaa vastustusta, sillä 607 lausunnosta 452 oli kriittisiä ja kahdeksan yhdeksästä ministeriöstä vastusti ehdotusta. Mukana olivat muun muassa valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä Kuntaliitto ja Hyvinvointialueyhtiöiden liitto.
Kantelussaan Kustos ry vaatii komissiota ryhtymään ripeisiin toimiin Suomen aikeiden pysäyttämiseksi. Mikäli komissio pitää kantelua aiheellisena, se voi käynnistää Suomea vastaan virallisen rikkomusmenettelyn.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä viikolla 37 ja tulla voimaan vuoden 2026 alussa.
Hankintalain muutosta koskevan EU-kantelun pääkohdat
Suomeen tulisi EU:n tiukin inhouse-säätely: Mikäli lakimuutos toteutetaan, Suomesta tulisi ainoa EU-maa, jossa on omistusraja inhouse-hankinnoille.
Ristiriita EU-oikeuden kanssa: Kategorinen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus inhouse-yhtiöstä rikkoo hankintadirektiivin (2014/24/EU) 12 artiklan EU:n julkisia hankintoja ohjaavia perusperiaatteita sekä esimerkiksi oikeustapauksissa Teckal ja Asemfo vakiintunutta EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Vaikutuksia ilman vaikutusarvioita: Kansallista vaikutusarviota ei ole tehty. Ainoa arvio – Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemä – toteaa, että muutos lisäisi julkisen sektorin kustannuksia ja heikentäisi tehokkuutta.
Syrjii pieniä kuntia: Omistusraja asettaisi erityisesti pienet kunnat ja harvaan asuttujen alueiden julkiset toimijat epäedulliseen asemaan.
Ei kilpailullista hyötyä: Sidosyksiköiden vähimmäisomistusoikeuden rajaus 10 prosenttiin aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen alue- ja paikallistaloudelle sekä julkisten toimijoiden yhteistyölle, mutta ei toisi kilpailullista hyötyä.
Rikkoo yhdenvertaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita: Ehdotus rikkoisi EU-oikeuden keskeisiä periaatteita, erityisesti yhdenvertaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita.
Vaarantaa EU-oikeuden ensisijaisuuden: Muutos vaarantaisi EU-oikeuden ensisijaisuuden, koska se laajentaisi kansallista harkintavaltaa ytimekkääseen ”kontrollin” käsitteeseen ja vaikeuttaisi EU-hankintasääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa.
