EU:n komissio on antanut Suomelle kaksi muistutusta puutteista EU:n lainsäädännön noudattamisessa.
Ensimmäisessä asiassa komissio katsoo, että Suomen kansallisessa lainsäädännössä ei ole saatettu kaikilta osin tai täsmällisesti täytäntöön rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin annettuja EU:n sääntöjä (puitepäätös 2008/913/YOS).
Puitepäätöksellä on tarkoitus varmistaa, että rasismin ja muukalaisvihan vakavista ilmenemismuodoista voidaan määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia kaikkialla EU:ssa.
Komission mukaan Suomessa ei ole varmistettu, että rasismiin ja muukalaisvihaan liittyviä rikoksia voidaan tutkia ja niistä voidaan nostaa syytteet ilman uhrin tekemää ilmoitusta tai syytöstä.
Lisäksi Suomen lainsäädännössä on pantu virheellisellä tavalla täytäntöön säännös väkivaltaan yllyttämistä koskevasta vihapuheesta eikä ole kriminalisoitu vihapuhetta, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvän ihmisryhmän yksittäiseen jäseneen, komissio toteaa.
Suomessa ei ole myöskään kriminalisoitu vihapuheen erityisten muotojen eli kansainvälisten rikosten ja holokaustin julkista puolustelua, kieltämistä tai törkeää vähättelyä.
Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata komission esiin ottamiin seikkoihin. Muussa tapauksessa komissio voi päättää siirtää asian rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen eli lähettää Suomelle ns. perustellun lausunnon.
Toisessa asiassa komissio katsoo, ettei Suomi ole saattanut täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään EU:n sääntöjä, jotka koskevat syyttömyysolettaman ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamista rikosoikeudellisissa menettelyissä (direktiivi EU 2016/343).
Komissio katsoo, että Suomi on saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään vain osittain eikä joitakin säännöksiä ole otettu huomioon kansallisessa lainsäädännössä lainkaan. Komissio on havainnut puutteita erityisesti syyllisyyttä koskevien julkisten viittausten yhteydessä.
Suomella on kaksi kuukautta aikaa vastata tähänkin viralliseen ilmoitukseen. Muussa tapauksessa komissio voi päättää siirtää asian rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen eli lähettää Suomelle ns. perustellun lausunnon.