EU:n komissio julkisti keskiviikkona maaraportit Suomesta ja muista EU-maista. Raporteissa arvioidaan jäsenmaiden taloudellisia ja sosiaalisia haasteita.
Komission arvion mukaan Suomen nykyinen talouskasvu tarjoaa mahdollisuuden lisätä talouden kestävyyttä ja kasvupotentiaalia kasvavien makrotaloudellisten riskien keskellä. Vahva talouskasvu jatkui Suomessa viime vuonna, ja bruttokansantuotteen reaalikasvun arvioidaan olleen 2,5 prosenttia.
Komissio uskoo, että suotuisa suhdannekierto auttaa hallitusta edelleen vahvistamaan julkista taloutta, jolloin julkisen velan bkt-suhde jää alle 60 prosenttiin. Suomen talouskasvun ennustetaan jatkuvan maltillisesti keskimäärin 1,8 prosentin vuosivauhdilla, kun kansainvälisen kaupan kasvu hidastuu.
Suomen väestön ikääntyminen kuitenkin hidastaa komission mukaan tulevaa talouskehitystä ja vaarantaa yhdessä hoitomenojen pitkän aikavälin kehityksen kanssa julkisen talouden kestävyyden.
Lisäksi komission arvioi, että tuottavuus jää Suomessa alle vuoden 2009 tason. Tämä heijastaa komission mukaan tuotannon siirtymistä vuosikymmenen aikana korkean teknologian tuotteista keskitason teknologiaan. Uudet investoinnitkin ovat pääasiassa kohdistuneet rakentamiseen, mikä on rajoittanut niiden vaikutusta talouden tuotantokapasiteettiin.
Komission mielestä investointien kohdentaminen inhimilliseen pääomaan, tutkimukseen ja innovointiin sekä energia- ja liikenneinfrastruktuuriin vahvistaisi Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Muita raportissa analysoituja keskeisiä rakenteellisia kysymyksiä ovat työttömyys- ja työttömyysloukut, kotitalouksien korkea velkaantumisaste ja työvoiman vähäinen liikkuvuus.
Komissio huomauttaa myös, että työllisyyden viimeaikaisesta tasaisesta noususta huolimatta Suomen työllisyysaste on edelleen alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomi esittää komissiolle kansallisen uudistusohjelmansa ja vakausohjelmansa maalis-huhtikuussa. Toukokuussa komissio laatii maakohtaiset suositukset Suomelle ja esittää samalla arvionsa Suomen julkisen talouden tilasta.
Komission mielestä Suomi on edistynyt vain vähän viime vuonna annettujen maakohtaisten suositusten käsittelyssä. Aluehallinnon, terveys- ja sosiaalipalvelujen uudistuksessa on edistytty jonkin verran, samoin kuin työttömyysloukkujen purkamisessa, työvoimapalvelujen parantamisessa sekä kotitalouksien velan seurannassa.