Euroopan komissio toteaa tuoreessa maaraportissaan, että Suomen kokonaistuotanto pysyttelee edelleen kriisiä edeltänyttä tasoa alhaisempana. Tälle ja ensi vuodella komissio odottaa vaimeaa elpymistä, ja työttömyyden odotetaan lähivuosina pysyttelevän yli 9 prosentissa.
Suomen hitaan kasvun taustalla on komission mielestä pääasiassa rakenteellisia tekijöitä. Erittäin tuottava elektroniikka-ala on supistunut merkittävästi, mikä on johtanut talouden kokonaistuottavuuden huomattavaan heikkenemiseen. Palkat eivät ole sopeutuneet vaan pikemminkin jatkaneet nousuaan, ja Suomi on menettänyt kilpailukykyään ja vientimarkkinaosuuksiaan.
Talouden perusvahvuudet ovat kuitenkin komission mukaan Suomessa jäljellä, ja niiden varaan voidaan rakentaa. Tukea kestävälle elpymiselle antavat oikeusvaltioperiaate, vähäinen korruptio, erinomainen koulutusjärjestelmä ja edelleen mittavat investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin.
Komissio muistuttaa myös, että kustannuskilpailukyvyn palauttamistarve ymmärretään Suomessa laajalti ja neuvottelut sen saavuttamiseksi ovat käynnissä.
Suljettu sektori heikentää kustannuskilpailukykyä
Yleisesti ottaen yksikkötyökustannukset ovat komission mukaan viime aikoina kasvaneet aiempaa hitaammin, mutta komissio arvioi suljetun sektorin heikentävän kustannuskilpailukykyä kokonaisuutena tarkasteltuna.
Suomen talous ei myöskään ole vielä saanut takaisin vuodesta 2007 asti menettämäänsä kustannuskilpailukykyä, koska työn tuottavuus ei ole kasvanut juuri lainkaan. Varsinkaan suljettu sektori ei komission mielestä ole mukautunut hitaan kasvun ympäristöön.
Komissio kuitenkin arvioi, että avoimen sektorin rakennemuutos jatkuu ja sille olisi hyötyä uusien markkinoiden ja tuotteiden kehittämisestä. Lisäksi komission toteaa. että vaikka yksityinen sektori on edelleen hyvin velkaantunut, velanhoitokyky vaikuttaa hyvältä eikä velkataakka ole kasvulle rasitteeksi.
Suomen julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvan riski on komission mukaan keskipitkällä aikavälillä suuri. Sote-palvelujen uudistuksen päälinjoista on sovittu, mutta yksittäisiä lainsäädäntötoimenpiteitä ei ole vielä laadittu.
Palvelusektorilla tarvittaisiin lisää kilpailua
Kilpailun lisääminen palvelusektorilla auttaisi komission mielestä puuttumaan joihinkin kustannuskilpailukykyä koskeviin ongelmiin. Kilpailun lisääntyminen voisi supistaa hinnoittelumarginaaleja.
Liiketoiminta-ympäristössäkin on edelleen heikkoja kohtia, eivätkä uudet yritykset ole niin kansainvälisesti suuntautuneita tai innovatiivisia kuin vastaavat yritykset muissa jäsenvaltioissa.
Yleisesti ottaen komissio arvioi Suomen edistyneen jonkin verran viime vuonna annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista Suomi on saavuttamassa ympäristötavoitteensa. Suomi ei ehkä saavuta neljän prosentin T&K-tavoitetta, mutta sen T&K-intensiteetti on komission mukaan jo Euroopan korkein.