Miehittämättömiä lentolaitteita on Euroopassa yhä enenevässä määrin siviilikäytössä esimerkiksi Ruotsissa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa, joissa niitä käytetään eri aloilla. Näille laitteille ei ole kuitenkaan olemassa yhtenäistä lainsäädäntökehystä.
Miehittämättömiä siviili-ilma-aluksia voidaan käyttää siltojen vaurioiden tarkastamiseen, tulvien kaltaisten luonnonkatastrofien seurantaan ja peltojen täsmäruiskutukseen. Niitä on kaikenmuotoisia ja -kokoisia. Tulevaisuudessa ne voivat jopa hoitaa esimerkiksi verkosta tilattujen kirjojen toimituksia.
– Monet ihmiset ovat kuitenkin huolissaan näihin laitteisiin liittyvistä turvallisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevista kysymyksistä. Kuulun itsekin tähän joukkoon, liikenneasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Siim Kallas sanoo.
Joidenkin arvioiden mukaan miehittämättömien siviili-ilma-alusten osuus ilmailumarkkinoista voi seuraavien 10 vuoden aikana kasvaa 10 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 15 miljardia euroa vuodessa.
– Nyt on paras mahdollinen hetki ottaa asia esiin Euroopan tasolla: etäohjattavat ilma-alukset ylittävät lähtökohtaisesti valtioiden rajoja, ja alan teollisuus on vielä lapsenkengissä. Nyt on mahdollisuus luoda yhdenmukaiset säännöt, joiden mukaisesti kaikki voivat toimia, aivan kuten isompienkin ilma-alusten tapauksessa, Kallas sanoo.
Komissio tekee tänä vuonna perusteellisen arvioinnin, jossa tarkastellaan asiaan liittyviä kysymyksiä ja määritetään parhaat vaihtoehdot niiden käsittelemiseksi. Tämä voi johtaa lainsäädäntöehdotukseen, joka saatetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Lisäksi EASA voi alkaa viipymättä laatia tarvittavia turvallisuusvaatimuksia.
Muita toimenpiteitä voivat olla tukitoimet nykyisistä EU:n ohjelmista kuten SESAR, Horisontti 2020 tai COSME. Kaikkien toimien tavoitteena on saavuttaa joulukuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämä tavoite etäohjattavien ilma-alusjärjestelmien asteittaiseksi integroimiseksi ilmatilaan vuodesta 2016 alkaen.