Komission Suomea koskevan maaraportin mukaan maamme taloudella on edessään rakenteellisia haasteita. Jos hallituksen ilmoittamat toimenpiteet toteutetaan kokonaisuudessaan, havaittuja ongelmia voidaan kuitenkin jossain määrin lieventää.
Suomella on kuitenkin edessään merkittäviä haasteita, kuten tuottavuuden heikentyminen elektroniikka-alan supistuttua, väestön ikääntyminen ja pohjoismaisiin naapureihin verrattuna suhteellisen alhainen työllisyysaste.
Lisäksi tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa edelleen vähäisiä vertailukelpoisiin EU-maihin verrattuna.
Komissio toteaa, että Suomen talouden suhdannehuippu on ohitettu. Komissio arvioi Suomen talouskasvun hidastuvan vuosina 2020–2021 edellisten kolmen vuoden 2,1 prosentista keskimäärin 1,0 prosenttiin vuodessa.
Työvoiman kutistumisen odotetaan Suomessa vaikuttavan suhteellisen pian kasvupotentiaaliin, kuten myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Työvoima näyttää ikääntyvän nopeammin kuin aiemmin on arvioitu.
– Työllisyyden nostaminen ilmoitettuun 75 prosentin tavoitteeseen voisi auttaa Suomea vastaamaan väestönkehityshaasteeseen ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tuottavuuden lisääminen näyttää olevan avain väestörakenteen muutoksen kielteisten vaikutusten kompensoimiseen, raportissa todetaan.
Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia vahvistaisi investointeihin liittyvän talouspolitiikan kohdentaminen inhimilliseen pääomaan, tutkimukseen ja innovointiin, vähähiilisyyteen ja energiasiirtymään sekä kestävään liikenteeseen.
Sosiaalietuusjärjestelmän kannustavuus heikko
Suomi sijoittuu hyvin sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa, jolla mitataan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteutumista. Hyvissä kokonaistuloksissa näkyy Suomen edistynyt hyvinvointimalli ja vahva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu.
Politiikkakehyksen heikkoudet ovat komission mukaan vaikeuttaneet eräiden väestöryhmien osallistumista työmarkkinoille. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti vähän koulutetut miehet, eläkeikää lähestyvät työntekijät, maahanmuuttajataustaiset, osatyökykyiset ja työrajoitteiset.
Työllisyyden kasvua haittaaviin tekijöihin kuuluu myös monimutkaisen sosiaalietuusjärjestelmän heikko kannustavuus.
Raportin mukaan väestönkehityksen trendit aiheuttavat joitakin riskejä julkisen talouden kestävyydelle sekä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon saatavuudelle.
– Suomen työvoiman kutistumisen ja ikääntymiseen liittyvän pitkän aikavälin menokehityksen odotetaan vaikuttavan maan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, komissio toteaa.
Tuottavuuden kasvu on edelleen haaste. Suomen tuotannolliset investoinnit ovat edelleen lähellä EU:n keskiarvoa, ja esimerkiksi laiteinvestoinnit, joihin kuuluvat myös tieto- ja viestintätekniset laitteet, ja investoinnit teollis- ja tekijänoikeustuotteisiin, ovat jopa EU:n keskiarvoa pienemmät.
Lisäksi tuotannolliset investoinnit ovat hyvin kapeasti keskittyneitä, ja tuottavimpien ja vähiten tuottavien yritysten välinen kuilu kasvaa.
Komission mukaan rakenteelliset tekijät saattavat jarruttaa investointeja. Yleisimmin mainittu investointien este on ammattitaitoisen henkilöstön puute erityisesti tieto- ja viestintätekniikkapalveluissa.
Kotitalouksien velka on edelleen suuri, mutta pankkisektori on hyvin pääomitettu, komissio toteaa.
Maaraportin mukaan Suomi on pitkälti saavuttamassa vuoden 2020 ilmastotavoitteensa, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää kunnianhimoisia uusia toimenpiteitä.
Suomen hallitus aikoo saavuttaa tämän tavoitteen erityisesti lisäämällä edelleen talouden sähköistämistä ja tuottamalla sähköä pääasiassa ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa käyttäen. Tämä edellyttää kattavaa politiikka- ja toimenpideohjelmaa, huomauttaa komissio.
Energiaintensiivisten teollisuudenalojen ja liikennesektorin muuttaminen hiilivapaaksi vaikuttaa komission mielestä tässä suhteessa keskeiseltä tavoitteelta. Harkittavana on mittavia investointeja vähähiilisyyteen ja energiasiirtymään sekä kestävään liikenneinfrastruktuuriin.