EU-komissio kävi viime viikolla sosiaali- ja terveysvalioministeriön kanssa keskustelun potilasliikkuvuusdirektiivin implementoinnista eli toteutuksesta Suomessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee oli tänään torstaina eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana aiheesta.
– Komissiohan on jo pidemmän aikaa hätyytellyt Suomea siitä, että heidän mielestään potilaiden liikkuvuusdirektiiviä ei ole implementoitu sillä tavalla kuin sen henki on ja pitäisi, Päivi Sillanaukee kertoo Verkkouutisille.
Komissio on käynnistänyt potilasdirektiivin toimeenpanosta rikkomusmenettelyn. Seuraavana askeleena on, että komissio nostaa kanteen Suomea vastaan ja sen jälkeen unionin tuomioistuin käsittelee, onko Suomen toimeenpano laillinen vai ei.
– Komissiohan on vuosien saatossa antanut meille jo pari kertaa huomautuksen tästä eli aloittanut rikkomusmenettelyn ja itse asiassa aika pitkämielisesti odottanut tässä, Sillanaukee toteaa.
Komissio antoi Suomelle huomautuksen asiasta viime keväänä. Sillanaukeen mukaan komissio on odotellut, että Suomi saa hoidettua EU-puheenjohtajuuskautensa ennen asiaan palaamista.
– Heti kun puheenjohtajuuskausi oli ohi, niin he halusivat osoittaa meille päin, että he ovat hereillä tämän asian suhteen ja ovat sitä mieltä, että meillä olisi painetta muuttaa tämä.
Komission mielestä hoidosta ulkomailla pitäisi korvata paremmin
Potilasdirektiivi on toimeenpantu Suomessa siten, että ulkomailla saadusta ei-kiireellisestä hoidosta maksetaan samantasoinen korvaus kuin Suomessa yksityisistä palveluista eli Kela-korvaus. Potilas maksaa siis kustannukset valtaosin itse.
Sillanaukeen mukaan komission mielestä potilaan pitäisi saada ulkomailla saadusta ei-kiireellisestä hoidosta sama korvaus kuin julkisista palveluista Suomessa, jolloin potilas maksaisi hoidosta vain asiakasmaksun verran eli pienen osan.
– Heidän mielestään suomalaisten potilaiden pitäisi saada samalla tavalla hoitoa rajojen ulkopuolelta samalla korvauksella kuin he saavat sitä kotimaastaan, mikä siis on idea potilasliikkuvuusdirektiivissä. Se, mitä he maksavat asiakasmaksuna kuntakohtaisessa järjestämisessä, niin heidän pitäisi saada myös ulkomailla, eli ei siis sv-korvauksen mukaan vaan asiakasmaksun pohjalta pitäisi saada hoito myös ulkomailla liittyen siihen palveluvalikoimaan, joka meillä on korvattavana, Sillanaukee selittää.
Hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoituksen noston 0,7:ään leikkaamalla sairausvakuutuskorvauksista, minkä seurauksena korvaukset lääkärinpalkkioista ja tutkimuksesta ja hoidosta ovat kuihtumassa.
Onko tämä asia, joka vaikuttaisi komission haluun edetä tässä rikkomusmenettelyssä?
– Me emme ottaneet asiaa puheeksi komission kanssa, koska asiahan on vielä käsiteltävänä eduskunnassa. Mutta kyllähän se, että sv-korvausten taso on käytännössä laskenut koko ajan ja lähivuosien aikana suhteessa laskee koko ajan, niin se tietysti heikentää potilaan asemaa. Eli ei se nyt ainakaan vahvista meidän asemaamme.
Sillanaukee ei kuitenkaan usko, että komissio etenisi rikkomusmenettelyssä sairausvakuutuskorvausten leikkaamisen vuoksi, vaan asia on ollut vireillä jo pitkään.
Ministeriö on varautunut kanteeseen
Suomi on vastannut komissiolle, että potilasliikkuvuusdirektiivi on toimeenpantu Suomessa tavalla, joka soveltuu parhaiten nykyiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään.
Sillanaukeen mukaan uudesta sote-reformista ja sen rahoitusperusteista tarvitaan lisää tietoa, ennen kuin voidaan käytännössä miettiä, miten potilasdirektiivin toimeenpanoa tulisi muuttaa.
– Siksi vastaus on ollut koko ajan se, että tämä on asia, joka liittyy meidän järjestelmän muutoksiin ja sitä ennen meillä ei ole syytä muuttaa liikkuvuusdirektiiviä. Tässä meillä on erilainen käsitys olemassa komission kanssa, mutta toistaiseksi me olemme päässet kuitenkin etenemään näin, että komissio on odottanut meidän sote-reformia.
Sillanaukeen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin varautunut siihen, että komissio nostaa kanteen Suomea vastaan.
– Me olemme koko ajan valmiina, että jos tällainen tulee, niin sitten täytyy päättää, lähdemmekö me sitten siihen käsittelyyn ja katsotaan, mitä EU-oikeus sanoo. Onhan se mahdollista, että me selitämme EU-oikeudelle, että tämä on meidän tapa tässä nyt implementoida, jos ei uutta ratkaisua odoteta.
Ylijohtajan mielestä Suomen kannalta järkevintä olisi tarkastella potilaiden liikkuvuusdirektiiviä hallituskauden loppupuolella lähempänä vuotta 2023, kun tiedetään, mitä monikanavarahoituksen uusimisen osalta tehdään.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan valiokunta halusi saada Sillanaukeelta ja muilta asiantuntijoilta ajankohtaiskatsauksen potilasdirektiivin toimeenpanosta Suomessa.
– Tämä uusi valiokuntahan ei ole koskaan käsitellyt rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä, Vehviläinen sanoi.
Vehviläisen mukaan sairausvakuutuskorvausten leikkaus ei ollut syynä kuulemiselle, vaan tiedon lisääminen. Asia oli esillä valiokunnan omasta aloitteesta.