Euroopan komissio on esittänyt toimintasuunnitelman, jossa tarkastellaan, miten EU:n arvonlisäverojärjestelmää voitaisiin uudistaa sen yksinkertaistamiseksi, petosten torjumiseksi ja yritystoiminnan helpottamiseksi.
Niin sanottu alv-vaje, joka on odotettujen alv-tulojen ja todellisuudessa kannetun arvonlisäveron välinen ero EU-maissa, oli vuonna 2013 melkein 170 miljardia euroa. Pelkästään valtioiden rajat ylittävän toiminnan petoksista arvioidaan aiheutuvan EU:ssa vuosittain noin 50 miljardin euron menetykset.
Samalla alv-järjestelmä on pysynyt hajanaisena ja aiheuttaa huomattavia hallinnollisia rasitteita varsinkin pk- ja verkkoyrityksille.
Toimintasuunnitelmassa hahmotellaan EU:n nykyisten alv-sääntöjen uudistusta, joka kattaisi muun muassa seuraavat osatekijät:
1. Keskeiset periaatteet tulevaisuuden yhtenäiselle eurooppalaiselle alv-järjestelmälle. Tärkeänä kehityskohteena on parempi suojautuminen petoksilta. Samalla on tarkoitus luoda EU:n laajuinen verkkoportaali, joka varmistaisi yritysten kannalta yksinkertaisemman arvonlisäveron kannon ja EU-maille vankemman järjestelmän tulojen keräämiseksi.
2. Lyhyen aikavälin toimenpiteet alv-petoksiin puuttumiseksi: Komissio esittää myöhemmin tänä vuonna toimenpiteitä, joilla parannetaan EU-maiden tiedonvaihtoa alv-petoksista, petollisista menettelyistä ja parhaista käytänteistä. Tätä kautta voitaisiin EU-tasolla välttää alv-petoksia vuositasolla noin 40 miljardin euron edestä.
3. Alv-kantoja koskevien sääntöjen ajantasaistaminen ja EU-maille enemmän joustoa verokantojen määrittelyssä. Yksi vaihtoehto on säilyttää 15 prosentin normaali vähimmäisverokanta ja tarkistaa EU-mailta saatavien tietojen perusteella säännöllisesti luetteloa tavaroista ja palveluista, joihin voidaan soveltaa alennettua verokantaa.
Toinen vaihtoehto sisältäisi luopumisen alennettuihin verokantoihin oikeutettujen tavaroiden ja palvelujen luettelosta. Tämä vaatisi kuitenkin suojatoimia petosten torjumiseksi ja epäoikeudenmukaisen verokilpailun välttämiseksi. Lisäksi se voisi lisätä yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kummassakin vaihtoehdossa säilyisivät nykyiset alennetut verokannat ja verovapautukset.
4. Suunnitelmat alv-sääntöjen yksinkertaistamiseksi verkkokaupassa sekä pk-yritysten toimintaa helpottava alv-paketti. EU:n yritykset ovat epäedullisessa kilpailuasemassa, sillä tietyt EU:n ulkopuoliset tavarantoimittajat voivat tuoda tavaroita EU:hun arvonlisäverotta. Koska järjestelmä on niin monimutkainen, EU-maiden on vaikea valvoa sen noudattamista.
Komissio antaa vuoden 2016 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin alv:n uudenaikaistamisesta ja yksinkertaistamisesta. Siihen sisältyy esitys, jonka tarkoituksena on varmistaa, että sähköiset julkaisut (kuten verkkolehdet) saavat oikeuden samoihin alennettuihin verokantoihin kuin fyysiset julkaisut (kuten painetut lehdet). Vuonna 2017 komissio esittää alv:n yksinkertaistamispaketin, jonka tarkoituksena on tukea pk-yritysten kasvua ja helpottaa niiden harjoittamaa rajat ylittävää kaupankäyntiä.
Suomen alv-vaje 4,1 prosenttia
Vuonna 2013 EU-maiden arvioidut ALV-vajeet vaihtelivat Suomen, Alankomaiden ja Ruotsin alhaisesta 4 prosentista Romanian jopa 41 prosenttiin. Suomessa arvonlisäverot saadaan siis kerättyä verrattain hyvin, mutta ALV-tuloja jäi Suomessakin vuonna 2013 arvioiden mukaan saamatta yli 800 miljoonaa euroa, eli vaje oli 4,1 prosenttia.
EU:n yhteisen arvonlisäverojärjestelmän alkuperäinen tarkoitus oli päästä eroon liikevaihtoveroista, jotka vääristivät kilpailua ja haittasivat tavaroiden vapaata liikkuvuutta, sekä poistaa verotarkastuksia ja muodollisuuksia EU:n sisärajoilla. Arvonlisävero on tärkeä ja kasvava tulonlähde EU:ssa: vuonna 2014 se tuotti lähes biljoona euroa, mikä on 7 prosenttia EU:n BKT:sta. Kulutusverona arvonlisävero on yksi parhaiten kasvua edistävistä verotusmuodoista.
Alv-järjestelmä ei ole kuitenkaan kyennyt kehittymään nykyisen maailmanlaajuisen, digitaalisen ja liikkuvan talouden haasteiden mukana. Nykyinen alv-järjestelmä oli alun perin tarkoitettu siirtymäjärjestelmäksi. Se on hajanainen ja hankala maiden rajat ylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille, joita on koko ajan enemmän ja enemmän, sekä altis petoksille: maan sisäisiin ja rajat ylittäviin toimiin sovelletaan erilaista kohtelua, ja tavaroita ja palveluja voi ostaa arvolisäverotta sisämarkkinoilla.